Voimavaroja työympäristöstä

Fyysisen ja psyykkisen työympäristön tarkoituksenmukaisuudella ja viihtyvyydellä on suora yhteys työntekijöiden hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työympäristö on myös resurssi ja imagotekijä, jolla houkutellaan huippuosaajia yritykseen. Toimivin työympäristö syntyy työntekijöitä kuuntelemalla. 

Fyysisen ja psyykkisen työympäristön tarkoituksenmukaisuudella ja viihtyvyydellä on suora yhteys työntekijöiden hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työympäristö on myös resurssi ja imagotekijä, jolla houkutellaan huippuosaajia yritykseen. Toimivin työympäristö syntyy työntekijöitä kuuntelemalla. 

Työtahti on tällä hetkellä monilla työpaikoilla kova. Työntekijöiltä odotetaan tuottavuuden lisäksi innovaatioita sekä työmenetelmien ja osaamisen kehittämistä. Työhön kuuluu entistäkin enemmän ryhmätyötä ja verkostomaisia toimintatapoja. Luovan työn osuus kasvaa koko ajan. Virtuaaliset tiimit, yhteydet ja kokoukset lisääntyvät. Miten tämä heijastuu käsitykseen hyvästä työympäristöstä ja millainen on hyvä toimisto tänä päivänä?

– Sellainen, joka sopii siellä tehtävän työn luonteeseen ja tukee sitä optimaalisesti. Myös henkilökunnan kuunteleminen on tärkeää suunnitteluprosessissa, kertoo sisustusarkkitehti ja Luova Tila -kirjan kirjoittaja MAARETTA TUKIAINEN Moodit Oy:stä.

– Hyvässä työympäristössä on sekä työrauhaa ja epämuodollista kohtaamista tukevia ratkaisuja, että tiloja erityyppisiin ryhmätyötarkoituksiin.

Toimisto työn 
ja tekijöiden ehdoilla

– Jotta ihmiset viihtyvät töissä, tulee tilasuunnittelun lähteä liikkeelle siitä, miten toimistossa tehdään työtä ja millaisia tiimejä siellä työskentelee, toimitusjohtaja EIJA SANTANIEMI toimistosuunnitteluun erikoistuneesta Santaniemi Oy:stä kertoo.

Toimiston suunnittelussa pitää ottaa huomioon erilaiset tiimit ja ihmisten liikkuminen.

– Logistiikan on oltava henkilökunnalle mutkatonta eli on mietittävä missä tiimit istuvat ja miten ihmiset ylipäätään liikkuvat; miten he käyvät esimerkiksi kopiokoneella ja kahvilla, hän sanoo.

– Vasta tämän jälkeen mietitään verhoja, värikkäitä seiniä ja muita yksityiskohtia.

Viihtyisä toimisto ei ole budjetista kiinni, koska vanhaa hyödyntämällä saadaan paljon aikaan.

– Ensin kartoitetaan käytettävissä oleva kalustemateriaali, sitten mietitään istumajärjestys. Kalusteita siirtämällä saadaan hukkaneliöt käyttöön. Maalit, tekstiilit, viherkasvit ja irtonainen sisustus ovat keinoja, joilla voidaan kohtuullisilla kustannuksilla kohentaa sisustusta, Eija Santaniemi vinkkaa.

Pelkkä sisustaminen ei kuitenkaan luo toimivaa työympäristöä.

– Kun yritys siirtyy uusiin tiloihin, ajatellaan usein, että siellä alkaa uusi toimintakulttuuri. On tyypillinen virhe ajatella, että pelkkä tila pelastaa työilmapiirin. Se vaatii myös kulttuurisen muutoksen. Ihmiset pitää ottaa oikeasti mukaan muutokseen. Heille pitää kertoa, mihin he saavat vaikuttaa ja mihin eivät ja missä vaiheessa saa valita esimerkiksi huonekaluja. Yhdessä tekemällä saadaan tila parhaiten haltuun, Maaretta Tukiainen huomauttaa.

Tila käyttötarkoituksen mukaan

Eija Santaniemen mukaan tämän hetken toimistotrendinä on avaruus ja valoisuus.

– Seinäkkeet ja kaapit ovat matalia, ja toimistossa on erilaisia virikkeitä antavia tiloja: ideahuoneita, tapaamis- ja puhelintiloja, hiljentymishuoneita ja taukotiloja. Kalusteet ovat vaaleita ja värikkyys tulee tekstiileistä. Puulajeista pyökkiä ei juuri näe enää, vaan tammea yhdistetään muun muassa valkoiseen, hän kertoo.

– Sisustuselementeillä, kuten fototapeteilla ja printtiseinillä luodaan upeita näkymiä ja maisemia, jotka tuovat lisää fiilistä tilaan. Myös valon määrän tulee olla oikea. Raikkaat, puhtaat valot ja keltainen väri ovat virkistäviä. Taukotiloihin hankitaan kirkasvalolamppuja.

Kolkot lattiat ovat menneen talven lumia.

– Markkinoilla on hyvälaatuisia ja helposti pestäviä tekstiilimattoja, joita laitetaan kokonaisten toimistojen lattioille kokolattiamattojen tyyliin.

Työn luonne muuttuu koko ajan. Työstä tulee yhä liikkuvampaa, verkottuneempaa ja yhteisöllisempää. Etätyön suosio kasvaa vauhdilla ja kiinteät työpisteet menettävät merkitystään. Se näkyy myös toimistotrendeissä, joissa on pyrkimyksenä päästä pois erillisistä henkilökohtaisista huoneista.

– Tavoitteena on, ettei kukaan istu yksin erillisessä huoneessa vaan ryhmät ja tiimit työskentelevät lähekkäin, Eija Santaniemi toteaa.

Toinen trendi liittyy tilojen rytmittämiseen.

– Ideana on, että kun siirrytään tilasta toiseen, siirrytään toisenlaiseen väri- ja sisustusmaailmaan. Värit ja materiaalimaailma lisäävät viihtyvyyttä ja stimuloivat luovuutta ja idearikkautta. Neuvotteluhuoneessa tulee olla erilainen kaluste- ja värimaailma kuin luovassa tilassa. Toisaalta sielläkin voi olla matalia sohvia ja nojatuolia vapaampaa työskentelyä varten.

Maaretta Tukiainen puhuu muuntojoustavasta monitilakonttorista, jossa on erityyppisiä tiloja, joita voidaan muunnella tarpeiden muuttuessa.

– Uskon, että erilaiset pop-up-toimitilat ja joustavasti vuokrattavat toimistohotellikokonaisuudet lisääntyvät. Miksi ostaa tai vuokrata toimitilaa, jos neuvottelutilan tarve on vain muutama tunti viikossa?, hän kysyy.

Energiaa valokuvista ja viherkasveista

Tilojen vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin on työ- ja henkilökohtaista.

– Jotkut ihmiset ovat herkkiä häikäisyille, toiset liikkeelle ja jotkut taas äänille. Aina yksilöllisten erojen huomioiminen ei ole mahdollista. Silti perussetin lisäksi työntekijöiden pitäisi itse saada vaikuttaa työtilaansa, Maaretta Tukiainen huomauttaa.

– En voi ymmärtää sitä, että omien lasten kuvia työpisteellä kritisoidaan. Kuulin myös yrityksestä, josta oli kaikki viherkasvit poistettu allergioiden pelossa. Se on todella harvinaista. On tutkittu, että vihreällä värillä on rauhoittava vaikutus. Jopa pelkkä luontoaiheinen kuva energisoi. Uusimman tutkimuksen mukaan leikkauspotilaatkin paranevat nopeammin, jos näkevät ikkunasta luontoa.

Kotoisuus herättelee aisteja

Työpaikkojen kodinomaisuus on tällä hetkellä suuri trendi maailmalla.

– Ilmiö liittyy yhteiskunnassa muutenkin vaikuttavaan kotoistumisen trendiin, jossa suuntaus on pieniin yksiköihin suurien sijasta. Ihmisen kädenjälki ja tietty rosoisuus saavat näkyä, Maaretta Tukiainen toteaa.
Hän puhuu esineiden haptisuudesta, siltä miltä ne tuntuvat, sekä merkityskerrostumista ja energiasta.

Moniaistisuus vaikuttaa hyvinvointiin sekä työssä että vapaa-ajalla.

– Mitä moniaistisempi ympäristö, sitä paremmin esimerkiksi muistisairaat voivat. Miksi vanha pirtinpöytä herättää tunteita, kun sitä sivelee? Urat ja ajan patina houkuttelevat esiin mielikuvia siitä, millaista ennen oli saman pöydän ääressä, hän havainnollistaa.

Kodinomaista tunnelmaa saadaan myös akustisella suunnittelulla.

– Nopeasti ääntä imevät materiaalit luovat intiimiä ja kodinomaista tunnelmaa, Maaretta Tukiainen kertoo.

Kommentit
Jätä Vastaus