Alueellinen ilmiö: Uutta eloa Mikkelin keskustaan

Yksi mikkeliläisiä viime vuosina eniten puhuttanut aihe on ollut keskustauudistus ja siihen olennaisesti liittynyt Toriparkin rakentaminen.

ETELÄ-SAVO

Yksi mikkeliläisiä viime vuosina eniten puhuttanut aihe on ollut keskustauudistus ja siihen olennaisesti liittynyt Toriparkin rakentaminen. Torin alle rakennettu parkkihalli on ollut käytössä reilut puolitoista vuotta. Se on ollut sekä kaupunkilaisten että matkailijoiden ahkerassa käytössä.

Toriparkin rakentaminen käynnistyi syyskuussa 2009. Sitä edelsi Mikkelin kaupunkikeskustayhdistys Mikke ry:n selvitystyö hallin tarpeesta ja kaupungin edellytyksistä hallin rakentamiseen.

– Mikke ry:n rooli oli ratkaiseva, sillä sen ansiosta keskustan isot toimijat löysivät toisensa. Se, että torin varrella silloin vielä suunnitteluasteella olevien isojen kauppakeskusten rakennuttajat lähtivät parkkiprojektiin mukaan, oli todella iso askel eteenpäin, muistelee Toriparkki Oy:n toimitusjohtaja, isännöitsijä MARTTI LOKKA.

Hän toteaa parkkihallin rakentamisen olleen välttämätöntä kaupungin kehittämiselle. Uusien kauppakeskusten olisi ollut lähes mahdoton järjestää riittävää parkkitilaa ilman torin alle rakennettavaa hallia. Myös kaupunki sai omat pysäköimisvelvoitteensa täytettyä Toriparkin avulla.

Iso ja olennaisesti kaupunkikuvaa muokkaava projekti herätti luonnollisesti paljon mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Lokan mukaan vastustavia mielipiteitä esiintyi yllättävän vähän.

– Yhtään sellaista valitusta ei tullut, mikä olisi hidastuttanut kaavoitusta ja rakentamisen aloitusta. Aikaikkuna sattui kohdalleen ja onneakin oli mukana, sillä iso projekti saatiin käynnistettyä aikataulussa ja suunnitellussa aikataulussa pysyttiin koko rakentamisen ajan, Lokka kertoo.

Toriparkki on kaikkien yhteisellä asialla

Iso merkitys Toriparkin edistymiselle ja toria ympäröivien yrittäjien asenteille olivat Mikke ry:n järjestämät jokaviikkoiset aamukahvitilaisuudet, joihin saivat osallistua kaikki kiinnostuneet. Rakentajien ja kaupungin edustajat olivat tilaisuuksissa säännöllisesti mukana.

Mikkelin kaupunki oli Martti Lokan mukaan muutenkin aktiivinen ja nimesi muun muassa oman toriparkkiyhteyshenkilön, jonka puoleen saattoi rakentamisen aikana kääntyä ja joka vei asioita eteenpäin kaupungin organisaatiossa.

– Aamukahvitilaisuudet olivat hyödyllisiä paitsi yhteishengen kannalta, myös monissa käytännön yksityiskohdissa. Yrittäjien toiveita kuunneltiin ja projektin aikana muutettiin muun muassa valaistusta, opasteita ja huoltoaikoja, Lokka luettelee.

Etukäteen paljon pelättyä liikenteen ruuhkautumistakaan ei juuri päässyt rakentamisen aikana tapahtumaan. Kaupunkilaiset tottuivat nopeasti uusiin ja väliaikaisiin järjestelyihin.

Suurin pelko Toriparkin rakentamisen suhteen oli luonnollisesti torikauppiailla, jotka joutuivat rakentamisen ajaksi evakkoon läheiseen Kirkkopuistoon.

Varsin monella kauppiaalla myynti laskikin evakkoaikana, mutta uuden torin myötä se on lähes kaikilla myös palautunut ennalleen tai jopa parantunut.

Investointi Toriparkkiin kannatti

Toriparkin kokonaisinvestointi oli noin 12,5 miljoonaa euroa. Hallin rakentamisen yhteydessä tehtiin kaksi yhdyskäytävää keskustan kauppakeskuksiin Akseliin ja Stellaan. Kiinteistönomistajat vastasivat yhdyskäytävien kustannuksista ja niihin rakennettavista hisseistä. Toriparkki avattiin helmikuun ensimmäisenä päivänä 2011. Edeltävällä viikolla kaupunkilaisille järjestettiin tutustumiskäyntejä parkkihalliin – ilman autoa.

– Väkeä tuli niin paljon kuin sisään voitiin ottaa, Martti Lokka muistelee. Toriparkin suosio on ollut Martti Lokan mukaan odotusten mukaista. Kävijöitä on eniten ruokatunnilla. Kovin sesonki oli viime kesän heinäkuu.

– Heinäkuussa kävijöitä oli yli 26 000. Kuninkuusraveja edeltävänä tiistaina yläkansi oli täynnä ja jouduimme sulkemaan sen hetkellisesti. Tavoitteemme on ollut 2000 euron päivittäinen parkkitulo. Siihen olemme päässeet.

Se suuri psykologinen merkitys

Vaikka Toriparkin rakentaminen oli investointinakin iso, arvioi Martti Lokka sen psykologisen merkityksen olleen vieläkin suurempi.

– Kaupalliset investoinnit olisivat varmasti olleet nykyistä pienemmät eikä kaupunkikaan olisi yksin lähtenyt yhtä isosti mukaan keskustan kohentamiseen. Yhteisten intressien ja viiden eri tahon yhteistyöllä saatiin aikaan sellainen lopputulos, josta mikä tahansa kaupunki voisi olla ylpeä, Lokka pohtii.

Sivutuotteena saatiin aikaan myös muuta hyvää. Torikauppiaille rakennettiin ajantasaiset wc-tilat ja viemäröinnit. Lisäksi Etelä-Savon Energia rakensi Toriparkin yhteyteen ison keskusmuuntamon, mikä paransi huomattavasti ydinkeskustan sähköverkon toimivuutta.

Kommentit
Jätä Vastaus