Meidän kylän yritys: Luotto laadussa ja klassisessa tyylissä

– Oma valta merkitsee omaa vastuuta. Jos päätän jotakin väärin, se näkyy tilissä, toteaa tamperelainen kolmannen polven yrittäjä Erika Hildén. Vaikka ajat ja muoti muuttuvat, käy takkikauppa 60-vuotiaalla Hildénillä entiseen malliin.

PIRKANMAA

Paljon on virrannut vettä Tammerkoskessa niiden 60 vuoden aikana, kun Hildénin takkikauppa on toiminut Tampereella. Tunnetun tamperelaisen liikenaisen ja taidemesenaatin SARA HILDÈNIN vuonna 1953 perustaman liikkeen perinteitä jatkaa suvun kolmannen polven yrittäjä ERIKA HILDÈN. Vaikka ajat ja muoti muuttuvat, käy takkikauppa Hildénillä entiseen malliin.

Parhaimmillaan Hildénin liikkeitä on ollut 1970-luvulla Tampereella ja Lahdessa viisi. Nykyinen liike on toiminut vanhassa Helsingin Osakepankin talossa Hämeenkadulla 13 vuotta. Erika Hildén on liikkeen sijaintiin tyytyväinen.

– Hämeenkatua pitkin kuljetaan ja meidän ikkunamme osuvat silmiin, vaikkemme Stockmannin kulmilla sijaitsekaan. Tänne on myös helppo tulla muualta Pirkanmaalta, kun parkkipaikkoja löytyy vierestä, hän toteaa.

Tampereella on hyvä yrittää

Hildénillä on laaja asiakaskunta, joista osalle auto on ainoa järkevä keino tulla Tampereen keskustaan.


– Eivät aikuiset pariskunnat bussilla tänne tule. Heille on tärkeää, että parkkipaikat ovat kätevällä etäisyydellä. Tampereella on hyvä pysäköidä: esimerkiksi meillä parkkipaikat ovat huomattavasti lähempänä kuin Ideaparkin myymälöillä. Kaikki eivät voi tulla keskustaan autolla. Siksi ratikkaa ja muita julkisia kulkuvälineitä tarvitaan, Erika Hildén sanoo.

Häntä harmittaa, kun keskustayritykset valittavat parkkipaikkojen puutetta ja kalleutta.


– Miksi ei puhuta siitä, että Tampereella on paljon parkkipaikkoja. Tänne pääsee omalla autolla helposti. Monissa kaupungeissa on paljon vaikeampaa pysäköidä, hän muistuttaa.

Erika Hildénin mielestä Tampere on hyvä kaupunki yrittää. 


– Täällä on paljon kilpailua, mikä tekee kaupungista asiakkaille houkuttelevan paikan tulla. Meillä on toimiva infra, ja kaupunki on iso, vireä ja toimiva. Täällä on myös viihtyisää ja siistiä. Jos ei Tampereella pärjää, voi katsoa peiliin, hän sanoo napakasti.

Positiivista on myös yrittäjien keskinäinen yhteistyö. 


– Hyvänä esimerkkinä on keskustan erikoisliikkeiden yhteinen verkkosivusto www.tampereshopping.fi. Myös kaupungin yhteistyö yrittäjien kanssa on lisääntynyt. Kovasta kilpailusta huolimatta me yrittäjät tiedämme, ettemme pärjää ilman toisiamme. Kilpailemme yhdessä Helsinkiä ja isoja kauppakeskuksia vastaan ja toivomme, että asiakkaat näkisivät Tampereen keskustan isona kauppakeskuksena, mikä se jo on.

Koulun penkiltä yrittäjäksi

Erika Hildén siirtyi yrittäjäksi kirjaimellisesti koulun penkiltä eli heti kauppakorkeakoulusta valmistuttuaan vuonna 1991. 


– Mitä yliopistossa jäi oppimatta, opin täällä. Isä ja setä opettivat kaupankäynnin ja Hildénin superhyvä henkilökunta käytännön työn, hän toteaa.

Erika tiesi ammattinsa jo pienestä pitäen.


– Olin jo 12-vuotiaana varma, että minusta tulee vaatekauppias. Olin sisaruksista vanhin, ja menin aina ennemmin kauppaan töihin kuin katsoin nuorempien perään tai tein kotitöitä. Kaupalliset opinnot olivat itsestään selvä valinta peruskoulun jälkeen. En kuitenkaan ajatellut, että ryhtyisin parikymppisenä suoraan kauppiaaksi, mutta näin vain kävi. Toki muuallakin olisi ollut kiva käydä töissä, mutta olen tyytyväinen valintaani.

– Hienoa vaatekauppayrittäjyydessä ovat erilaiset päivät ja kivat asiakkaat. Työ on vaihtelevaa. Sesongit vaihtuvat ja välillä pääsee messumatkoille. Mikä parasta: vaatehulluna saan olla kauniiden vaatteiden ympäröimänä kaikki päivät. Lisäksi yrittäjänä saan päättää asioista. Oma valta merkitsee omaa vastuuta. Jos päätän jotakin väärin, se näkyy tilissä, hän toteaa.

Henkilökunta on Hildénin sydän

Hildénillä myyjät ovat perinteisesti viihtyneet pitkään.


– Kun meille tullaan töihin, meiltä lähdetään eläkkeelle. Tällä hetkellä vanhin myyjämme on ollut meillä töissä 13 vuotta ja jatkaa vielä eläkeläisenäkin liikkeessä. Ja saa jatkaa niin kauan kun haluaa, Erika hymyilee.


– Meillä on paljon yli 50-vuotiaita asiakkaita, jotka haluavat kokeneen vanhemman myyjän. Emme kuitenkaan ole ikärasisteja, toki meillä on nuoriakin töissä.

Vakituinen henkilökunta on kunnia-asia, vaikka se tiukassa kilpailutilanteessa maksaakin enemmän.


– Yksi kokoaikainen voi olla kalliimpi kuin kaksi nuorta työntekijää, jotka tekevät parikymmentä tuntia viikossa. Haluamme kuitenkin panostaa vakituisten työntekijöiden kautta asiantuntevaan palveluun, Erika Hildén toteaa.

– Emme ole sunnuntaisin auki, koska henkilökuntamme tarvitsee vapaapäivän. Tässä häviämme monille muille liikkeille, jotka voivat osa-aikaisten työntekijöiden avulla pitää myymälää vapaammin auki.

Suomalaisen 
suunnittelun renessanssi

Hildénin vakioasiakkaat arvostavat hyvää palvelua ja laajaa tuotevalikoimaa.


– Tämä on perinteinen vaatekauppa, josta löytyy Suomen mittakaavassa hyvin kattava naisten päällystakkivalikoima. Takkivalikoima ollessa syksyllä suurimmillaan saattaa myymälässä olla kolmesataa erilaista takkimallia yhtä aikaa. Toki joitakin malleja on vain yksittäiskappaleita.

Erika Hildénin mielestä viime aikojen suurin muutos takkikaupassa on ollut suomalaisen designin nousu.


– 1970-luvulla Suomessa oli vielä paljon omaa vaateteollisuutta ja kauppojen vaatteet olivat enimmäkseen kotimaista tuotantoa. Pariisista tuodut ateljee-takit olivat hieno juttu. Nykyisin kun Suomessa myydään isojen ketjujen massatuotantoa, erotumme suomalaisella designilla ja mallistolla.

Suomalaisia takkeja ei paljoa markkinoilla ole, vaan yli puolet tulee ulkomailta.

– Aino ja Modelia ovat tällä hetkellä suosittuja suomalaisia merkkejä. Varsinkin Aino on pieni, mutta nouseva suomalainen brändi. Näillä me erotumme selkeästi muista takkikaupoista.

Globalisaatio on tuonut samat ketjumyymälät ostoskeskuksiin ympäri Eurooppaa. Kehitys koskee myös takkikauppaa. Erika Hildén on huomannut, että monet ulkomaiset takkivalmistajat ovat niputtaneet kaikki Pohjoismaat yhdeksi markkina-alueeksi.

– Käydessään täällä he nauravat ettei tällaista isoa erikoisliikettä ole enää missään. Ruotsissa myydään massatuotantotakkeja ja high-end putiikkitakkeja, mutta isoja erikoisliikkeitä ei enää ole. Suomessa miesten itsenäinen vaatekauppa on suurissa vaikeuksissa. Jopa iso ketju Jokinen lopetti miestenvaatekaupan. Dressmann tappoi kilpailun, hän toteaa.

Tyyliä katukuvaan

Erika Hilden harmittelee, että suomalainen pukeutumiskulttuuri on löystynyt entisestään.


– Eivät aikuiset naiset pukeutuneet leggingseihin ja paljastaviin toppeihin kymmenen vuotta sitten. Nykyisin 40-vuotiaat äidit käyttävät samoja vaatteita kuin tyttärensä. Ennen tyttäret ihailivat äitiensä pukeutumista, nykyisin se on toisin päin, hän ihmettelee.

Hän on huomannut, että paikoitellen Tampereen naisten asenteessa näkyy vielä työväen asenne, jossa ei ”kekkeruuseista” tykätä.


– Toisaalta on hyvä, että varsinkin nuoret pukeutuvat persoonallisesti. Silti täällä on vielä helppo erottua katukuvassa hyvällä pukeutumisella, hän sanoo.

Kommentit
Jätä Vastaus