Kokonaisuus haltuun

Talouden murrosaikoina korostuu johtamisen ja strategiatyön merkitys. Yhden osa-alueen ongelmat vaikuttavat usein koko yhtiön toimintaan ja tulokseen. Toimitusjohtajakoulussa pk-yritysten vastuuhenkilöt ja toimitusjohtajat saavat uusia ideoita liiketoimintansa kehittämiseen. 

Talouden murrosaikoina korostuu johtamisen ja strategiatyön merkitys. Yhden osa-alueen ongelmat vaikuttavat usein koko yhtiön toimintaan ja tulokseen. Toimitusjohtajakoulussa pk-yritysten vastuuhenkilöt ja toimitusjohtajat saavat uusia ideoita liiketoimintansa kehittämiseen.

Oululaisen toimitusjohtajakoulun toimitusjohtaja SANNA LEPPÄNEN kertoo, että toimitusjohtajakoulussa otetaan kiinni nimenomaan liiketoiminnan kokonaisuudesta ja sen tulevaisuudesta.

– Tarkoituksena on, etteivät johtajat jää mukavuusalueelleen,vaan valmennuksessa käydään koko liiketoiminta läpi. Kun yritys on pyörinyt jo vuosia, johtajat haluavat nähdä tulevaisuuteen ja miettiä, mihin suuntaan edetään seuraavaksi. Monet hakevat koulutuksesta särmää liiketoimintaan ja strategiatyöhön, johon arjen turbulenssissa harvoin on aikaa. Ajopuuna olemisen sijasta kannustamme yritysjohtajia ottamaan aktiivisen otteen yrityksen tulevaisuudesta, Leppänen toteaa.

Kasvusta kannattavuutta

Jos liiketoiminta on kasvanut kovasti, yrityksissä joudutaan keskittymään kasvun hallitsemiseen.

– On pohdittava, miten liiketoimintaa hallitaan, kun asiakas- ja henkilöstömäärät ovat kasvaneet ja prosessit monimutkaistuneet. Kun jollakin osa-alueella on ratkaisemattomia ongelmia, lääkkeet eivät ole välttämättä samalla alueella. Sen ymmärtäminen vaatii kokonaisuuksien hallintaa, jota opitaan meidän valmennuksissa. Esimerkiksi talouden ongelmat voivat johtua henkilöstön johtamisen ongelmista, Sanna Leppänen havainnollistaa.

– Kannattavuusongelmien kanssa painivilla on usein strategiassa keskeneräisyyttä; esimerkiksi asiakasryhmien analyysissä eli siinä, kenelle kannattaa tehdä tai myydä ja kenelle ei. Kaikilla on mukavaa, kun liiketoiminta etenee ja asiakkaita riittää. Mutta kriittisessä paikassa on mietittävä, mikä on sitä järkevää tekemistä. Eli miten kohdennetaan markkinointi ja myynti kannattavaan kohderyhmään. Näin parannetaan kannattavuutta, Leppänen ohjeistaa.

 

Ajopuuna olemisen sijasta
kannustamme yritysjohtajia
ottamaan aktiivisen otteen
yrityksen tulevaisuudesta.

Ihmiset johtamisen keskiössä

Leppäsen mukaan liiketoiminnan johtaminen on asiapitoinen kokonaisuus, joka lähtee ihmisten johtamisesta.

– Kun kokonaisuus pitää saada toimimaan, ihmisten johtaminen nousee keskeiseksi asiaksi. Ihmiset toteuttavat strategiaa ja tehtyjä linjauksia käytännössä, hän huomauttaa.

– Kokeneet pk-yritysjohtajat sanovat usein, että vaikeinta on johtaa ihmisiä. Pehmeistä asioista tulee kovia ja kovista pehmeitä.

Sanna Leppäsen mukaan johtamistyyli riippuu yrityskulttuurista ja persoonista.

– Sanotaan, että nuoremmat työntekijät eivät siedä autoritääristä johtamista, vaan haluavat yhteistyötä ja lisää valtuuksia. Autoritääristä johtamista ei pitäisi olla enää missään, mutta yksilön vastuuta ei pitäisi hävittää yhteistyön nimissä. Ja ongelmat liittyvät usein tähän. Yhdessä töitä tehdessä helposti unohtuu, että jokaisella on edelleen vastuu omasta työstään, Leppänen muistuttaa.

Ja johtajan tulisi tunnistaa erilaiset ihmistyypit työssään.

– Ei ole vain yhtä mallia johtaa ihmisiä, vaan johtajan pitää tunnistaa, miten erilaisia työntekijöitä johdetaan ja auttaa heitä löytämään merkityksen tunnetta työssään, Sanna Leppänen kertoo.

Strategia auttaa arjessa

Toimitusjohtajakoulussa tehdään parhaillaan kenttätutkimusta tämän päivän pk-yritysten johtamisen kehittämiskohteista.

– Kehittämisen varaa on kokonaisuuden johtamisessa ja strategiassa, sen jälkeen myynnissä ja taloudessa. Kokonaisuuden johtaminen sisältää ihmisten johtamisen näkökulman. Muita kehittämiskohteita ovat muun muassa sopimusjuridiikan ja verotuksen hallinta sekä johtajana kasvaminen ja itsetuntemus, Sanna Leppänen kertoo.

Viestintä ja vuorovaikutus ovat mukana kaikissa koulutuksissa, sillä asiantuntijaluentojen sijasta Toimitusjohtajakoulussa valmentajat haastavat osanottajat mukaan keskusteluun.

– Meillä ei yksi puhu ja muut kuuntele, vaan asioita käsitellään asiantuntijoiden johdolla ryhmässä keskustellen.

Leppäsen mielestä nykyisin niin trendikkäät johtamisseminaarit toimivat hyvin herättelijöinä ja verkostoitumistilaisuuksina, mutta pysyvään muutokseen ja oppimiseen tarvitaan aikaa ja vaivaa.

– Käytännössä näkyvään muutokseen yrityksessä tarvitaan pitempikestoinen prosessi. Johtaminen on usein aika yksinäistä työtä, ja meidän roolimme on olla tukena liiketoiminnan ja johtamisen kehittämisessä. Meidän ryhmissämme vertaistuki on valtava. Kuulemme usein, että ryhmästä muodostuu hyvinkin kiinteä ja pitkäkestoinen sparrausporukka, josta usein syntyy jopa keskinäistä liiketoimintaa.

Suomen Toimitusjohtajakoulun valmennusten tavoitteena on tehokas prosessi, jonka avulla yritykselle syntyy selkeämpi strategia. Osallistuja saa uusia ideoita ja työkaluja kannattavan ja kasvavan liiketoiminnan johtamiseen.

– Johtamista kehittämällä yrityksissä löydetään ongelmatilanteisiin ja vaikeuksiin ammattimaisempaa ja analyyttisempää otetta. Ratkaisuvaihtoehtojen löytäminen helpottuu, kun oman joukkueen vetäjänä on ammattitaitoisempi johtaja.

Valmennukseen liittyy aina laajempi suunnittelukokonaisuus, asiantuntijoiden ohjaama strategia- ja kehittämistyö, joka etenee koulutuksen aikana.

– Kannustamme käyttämään valmennukseen liittyvän strategia- ja kehittämistyöskentelyn aidosti yrityksen hyödyksi. Emme teetä etätehtäviä tai koulumaisia esseitä. Tavoitteena on, että osallistujayrityksillä on ohjelman päätteeksi joko ensimmäinen kunnollinen strategia tai jo olemassa oleva strategia päivitetään.

 


 

Toimitusjohtajakoulu laajenee koko Suomeen

Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy sai alkunsa Oulusta 25 vuotta sitten. Toiminta on laajentunut vuosien mittaan Oulusta muun muassa Vaasaan, Seinäjoelle, Kuopioon, Tornioon, Rovaniemelle, Jyväskylään ja pääkaupunkiseudulle. Tavoitteena on aloittaa myös Tampereella talvella 2013.

Toimitusjohtajakoulu ei kouluta vain jo toimivia yrittäjiä. Mukana on myös pk-yritysten esimiehiä ja väliporrasta, joilta odotetaan liiketoiminnan kokonaisuuden ymmärrystä. Koulutusten painopisteinä ovat strategia, talous, markkinointi, myynti ja ihmisten johtaminen. Koulu tarjoaa myös räätälöityjä ohjelmia.

‒ Meillä on muun muassa hallitusti liikkeelle -ohjelma. Se on lanseerattu nuoremmalle porukalle, joka on vasta siirtymässä vastaamaan yrityksestä. On hyvä, että sekä kokeneille yritysjohtajille ja nuorille on omia ryhmiään. Meidän avoimissa ryhmissämme osallistujat ovat kaikilta toimialoilta. Johtajat pääsevät pohtimaan, mitä kullakin toimialalla on annettavana muille. Toimialasokeus on yleistä; ei huomata, että toisen toimialan tapa toimia voi päteä omassa yrityksessä, Sanna Leppänen toteaa.

Suomen Toimitusjohtajakoulu sai lokakuussa Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalta ja Opetushallitukselta vuoden 2012 laatutekopalkinnon. Palkinto myönnettiin tunnustuksena Toimitusjohtajakoulun laadukkaasta toiminnasta yritysjohtamisen erikoisammattitutkintojen järjestäjänä ja prosessien kehittäjänä.

‒ Kun teemme Opetushallituksen tutkintoja, yrityksen kehittäminen on aina tärkeä tavoite. Silloin myös niin sanotuista tutkintotavoitteisista koulutuksista tulee käytännönläheisiä ja pk-yrityksen liiketoiminnan tavoitteisiin liittyviä.

Kommentit
Jätä Vastaus