Tapetteja kuten ennen vanhaan

Toijalassa sijaitsee Suomen vanhin edelleen toimiva tapettitehdas Pihlgren ja Ritola Oy. Retro-, vintage- ja nostalgiabuumi pitää huolen siitä, että vanhoilla tapettimalleilla riittää kysyntää jatkossakin.

 

Toijalassa sijaitsee Suomen vanhin edelleen toimiva tapettitehdas Pihlgren ja Ritola Oy, jonka tuotantoa löytyy kotien, mökkien ja yritysten lisäksi elokuvien, teattereiden sekä sisustusjuttujen lavasteista. Retro-, vintage- ja nostalgiabuumi pitää huolen siitä, että vanhoilla tapettimalleilla riittää kysyntää jatkossakin.

Tänä päivänä tehdas on erikoistunut antiikki-, entisöinti- ja tyylitapetteihin, sekä vanhoihin eri vuosisadoilta peräisin oleviin suomalaisiin perinneaiheisiin.

– Tapetilla voi luoda erilaisiin tiloihin tunnelmaa ja ilmettä sekä korostaa ajan henkeä, kertoo perheyrityksessä työskentelevä ELISA RITOLA, perustajan pojantytär ja tapettiasiantuntija kolmannessa polvessa.

Erikoistumisessa menestyksen avain MATTI RITOLA ja FRITJOF PIHLGREN perustivat tehtaansa keskellä syvintä lamaa vuonna 1930 kaidetehtaan varastoon Toijalaan. Toijala valikoitui tapettitehtaan paikaksi, koska se sijaitsi rautateiden risteyskohdassa paperitehtaiden ympäröimänä. Tehtaan ensimmäinen painokone, sekä ensimmäiset mallit ja telat ostettiin Dresdenistä Saksasta.

– Ensimmäiset tapetit olivat tosi värikkäitä; kauniita violetteja art deco- ja funkkistyylisiä malleja, Ritola kertoo.

Hyvät liikenneyhteydet olivat varsinkin sotavuosina tarpeen, kun tapeteilla käytiin kauppaa ulkomaille.

– Niitä vaihdettiin mm. aseisiin. Karjakot tekivät tapetteja, kun miehet olivat rintamalla, Elisa Ritola kertoo.

Vuonna 1937 tehdas muutti Nahkialanjärven rantaan nykyiseen punatiiliseen rakennukseen, jota laajennettiin vuonna 1956. Kuusi vuotta myöhemmin 1962 Ritolan suku osti tehtaan kaikki osakkeet, kun Pihlgrenistä Piholaksi nimensä muuttanut suku päätti keskittyä kaidetehtaaseen. Käänteentekevä vaihe yhtiön historiassa oli Neuvostoliiton kaupan tyrehtyminen 1980-luvulla.

– Silloin päätettiin, että yritys ei lähde kilpailemaan halvan tuontitavaran kanssa, vaan erikoistuu vanhalla painotekniikalla valmistettuihin menneiden aikakausien ja tyylien paperitapetteihin. Erikoistuminen osoittautui pitkällä tähtäimellä oikeaksi ratkaisuksi, Elisa Ritola toteaa.

Tapetti heijastaa aikaansa Pihlgren ja Ritolalle on kertynyt aikojen mittaan tuhansia tapettimalleja tunnetuilta tyylikausilta kertaustyyleistä aina nykypäivään asti.

 

– Osa tapeteistamme on tehty aitojen vanhojen mallien mukaan. Vanhin on 1590-luvun luostarin tapetin mukainen renessanssimalli.

 

– Osa tapeteistamme on tehty aitojen vanhojen mallien mukaan. Vanhin on 1590-luvun luostarin tapetin mukainen renessanssimalli. Meiltä löytyy myös alkuperäisten mukaan piirrettyjä barokki- ja renessanssimalleja, Elisa Ritola kertoo.

1950-luvulla Pihlgren ja Ritola laajensi tuotantoa järjestämällä suunnittelukilpailuja, joihin kutsuttiin mukaan suomalaisia eturivin suunnittelijoita Birger Kaipiaisesta Tapio Wirkkalaan ja Ritva Kronlundiin saakka.

– Kaipiaisen mustasinistä ”Kiurujen yötä” on tituleerattu Suomen tunnetuimmaksi tapetiksi. Se onkin ollut tuotannossa yhtäjaksoisesti vuodesta 1958 lähtien. Tunnettujen suunnittelijoiden tapetit olivat kiintotähtiä syntyajankohtanaan, mutta eivät myyvimpiä. Ehkä ne olivat aikaansa edellä ja liian rohkeita, Ritola toteaa pilke silmäkulmassa.

– Nyt ne kiinnostavat designin nousun myötä. Niillä on myös omat tarinansa, ennennäkemätöntä symboliikkaa ja monia merkityksiä. Tapetit heijastavat kulloistakin ajan kuvaa. Kun sota-aikana kaikesta oli pulaa, se näkyi myös tapeteissa.

– Silloin kaivettiin viimeiset värit laarien pohjalta ja tuloksena oli usein ruskeaa. Sodan jälkeen 1950-luvulla vallalle tuli romanttinen suuntaus, kun ihmiset halusivat iloa ja ylellisyyttä jälkifunkkiksen rinnalle. Toisessa 1950-luvun suuntauksessa, eli modernismissa, näkyivät myös ajan saavutukset. Esimerkiksi meidän Helsinki -tapetissamme esiintyvät sen ajan merkittävät rakennukset.

Retro luo turvallisuutta

Elisa Ritolan mukaan retro- ja vintagebuumi lähti liikkeelle 1990-luvun puolivälissä ja kasvoi huikeaan suosioon 2000-luvun myötä.

– Maailman tapahtumat heijastuvat muotiin ja sisustukseen. Epävarmoina aikoina kodin merkitys korostuu, siellä vietetään enemmän aikaa, ja kodin sisustaminen kiinnostaa. WTC-iskut voidaan nähdä yhtenä kimmokkeena 2000-luvun sisustusbuumiin, hän toteaa.

 

– Kun ihmiset kokevat turvattomuutta, koteloidutaan kotiin. Tähän liittyy myös nyt trendikkääksi tullut kotoilu.

 

– Kun ihmiset kokevat turvattomuutta, koteloidutaan kotiin. Tähän liittyy myös nyt trendikkääksi tullut kotoilu sekä kokkailuinnostus, Ritola taustoittaa. Nyt perinteitä arvostetaan muutenkin.

– Ihmiset kaipaavat nostalgiaa ja hakevat persoonallisuutta ja yksilöllisyyttä. Internet tuo vaikutteita monelta suunnalta, samalla kaivataan jotain pysyvää – sellaista mistä on muistoja. Tähän liittyy menneiden aikojen tyylien kertautuminen. Mummola-tyyppiset tapetit ovat suosittuja, ja aikuiset ihmiset haluavat lastentapetteja kuten pöllöjä seinille.

Statussymbolista mökin seinälle

Alun perin tapetit olivat varakkaiden ihmisten statussymboli.

– Aikoinaan tapetit olivat arvokkaita ja ne mainittiin perintöluetteloissa. Ne naulattiin seinään ja otettiin mukaan muutettaessa. Teollistumisen myötä tapetti löysi tiensä tavallisten ihmisten koteihin, Elisa Ritola kertoo.

Tänä päivänä upeita design-tapetteja saa kohtuuhinnalla jokaiseen kotiin. Tapetteja valmistetaan myös tilauksesta, jos joku haluaa oman mallin. Oman tapetin teettäminen ei kuitenkaan ole halpaa lystiä.

– Telojen teettäminen on suurin kustannus. Myös perinteinen painaminen on erityisosaamista vaativaa käsityötä, paljon monimutkaisempaa kuin nykyiset menetelmät.

– Jos joku haluaa tietynlaista tapettia, etsimme vastaavaa telaa. Jos se löytyy, voi hintaa pudottaa, koska väreistä saa tehtyä mieluisia. Yleensä ihmiset löytävät mallistoista tapetit, vaikka erityistilauksiakin otamme vastaan.

Tapettitehtaan yhteydessä toimii Pohjoismaiden ainoa tapettimuseo, joka on auki kesäisin.

– Sieltä löytyy tehtaan ensimmäinen painokone vuodelta 1900, tapettilinjasto, tapettimalleja vuosien varrelta sekä painotelaverstas. Useimmat telat ovat upeita käsityön taidonnäytteitä niiltä ajoilta, kun ne vielä tehtiin käsin, Elisa Ritola kertoo.

 

Kommentit
Jätä Vastaus