Nuohousyrittäjä – ei pelkkä nokiloari

Nuohousalan yritykset ovat perinteisesti pieniä, yhden tai kahden nuohoojan yrityksiä. Useamman henkilön työllistäviä nuohouspiirejäkin on, ja yrityskoot ovat samalla kasvaneet, kun palvelut ovat monipuolistuneet mm. ilmastointiin liittyvillä huoltotöillä. Alaa vaivaa ajoittain työvoimapula, sillä säännellyllä ja raskaana pidetyllä alalla palkat eivät ole korkeat.

Nuohousalan yritykset ovat perinteisesti pieniä, yhden tai kahden nuohoojan yrityksiä. Useamman henkilön työllistäviä nuohouspiirejäkin on, ja yrityskoot ovat samalla kasvaneet, kun palvelut ovat monipuolistuneet mm. ilmastointiin liittyvillä huoltotöillä. Alaa vaivaa ajoittain työvoimapula, sillä säännellyllä ja raskaana pidetyllä alalla palkat eivät ole korkeat.

Nuohousalan yrittäjien leipä on pitkä ja kapea. Yrittämisen riskit ovat pienet, kuten myös voitot. Toisaalta markkinointiin ei mene paljon rahaa, kun asiakkaista ei tarvitse suoraan kilpailla.

– Meillä on tietty toiminta-alue, nuohouspiiri, ja sitä kautta valmis asiakaskunta. Pelkällä nuohouksella yrityksen liikevaihto jää pienehköksi, mutta kyllä alalla elää – työtä on suhteellisen paljon. Nuohous perustuu pelastuslakiin, jonka mukaan jokaisen asumiskäytössä olevan rakennuksen tulisijat pitää nuohota vuosittain ja vapaa-ajan asunnot joka kolmas vuosi. Myös vakuutusyhtiöt edellyttävät tulisijojen säännöllistä nuohousta, kertoo 13 vuotta alan yrittäjänä toiminut KALLE JÄRVINEN.

 

”Varamiehiä alalla ei juurikaan ole, joten yksin ammattiaan harjoittavalla nuohoojalla ei ole varaa jäädä helposti sairaslomalle.”

 

– Varamiehiä alalla ei juurikaan ole, joten yksin ammattiaan harjoittavalla nuohoojalla ei ole varaa jäädä helposti sairaslomalle, kertoo Järvinen

Hyviksi puoliksi Järvinen listaa suhteellisen pienen yritysriskin lisäksi nuohousyrittäjyyden vapauden tietyissä rajoissa sekä säännölliset työajat.

– Omaa työtä voi jonkin verran rytmittää itselle sopivaksi. On myös mukavaa, kun pyhäpäivät ovat vapaat. Toisaalta työ on hyvin vastuullista, koska sitä tehdään pääsääntöisesti yksin.

Nuohousyritysten koko kasvussa

Suomessa on runsaat 400 yksityisyrittäjinä toimivaa piirinuohoojaa. Nuohoojien ja nuohousyritysten määrä on laskussa; 1980-luvun alussa nuohoojia oli noin 1200 ja piirejä 850, nyt nuohouspiirejä on puolet vähemmän.

– Nuohousalan yrittäjäksi on tulijoita, muttei liikaa. Kun nuohouspiirejä on tullut avoimeksi, niihin ei ole tullut välttämättä montaa tarjousta, kertoo Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja JUHANI JYRKIÄINEN.

– Kyse voi olla siitä, että alue ei ole kovin houkutteleva, eli siellä ei ole riittävästi töitä. Etelä-Suomessa on helpompi saada yrittäjiä kuin pohjoisessa; Keski-Suomesta ylöspäin on jo vaikeampaa. Toki tilanne riippuu paljon nuohouspiirin suuruudesta, hän toteaa.

Nuohouspiirien määrän vähentymisen myötä yrittäjät ovat hakeneet isompia piirejä tai niitä on yhdistetty.

– Vielä 1990-luvulla puhuttiin elinkelvottomista piireistä. Siitä eteenpäin, varsinkin viimeisen kymmenen vuoden aikana piirejä on suurennettu, joten yksi nuohoojayrittäjä ei ole pystynyt hoitamaan kaikkia töitä. Pääsääntöisesti nuohoojayrittäjät työllistävät edelleenkin itsensä. Kun työmäärä kasvaa isomman piirin myötä, palkataan lisää väkeä. Lisäksi isommat yritykset tekevät saneeraustöitä kuten ilmanvaihtokanavien puhdistamista sekä tulisijojen ja vanhojen savupiippujen korjaamista, Jyrkiäinen sanoo.

Monipuolista työtä

Nuohoojille on ominaista, että ammatti periytyy isältä pojalle. Kalle Järvinen päätyi alalle vähän samaa reittiä eli nuoruuden tyttöystävän isän kautta, joka oli nuohoojamestari.

 

”Ei ole toistaiseksi tarvinnut katua. Nuohousyrittäjyys on mukava ammatti, ja koko ajan on tullut alalle uutta.”

 

– Ei ole toistaiseksi tarvinnut katua. Nuohousyrittäjyys on mukava ammatti, ja koko ajan on tullut alalle uutta. Perinteisten tulisijojen ja savupiippujen nuohouksen lisäksi meiltä kysytään ja meihin luotetaan yhä enemmän lämmittämiseen, energiansäästöön, paloturvallisuuteen ja ilmastointiin liittyvissä asioissa, Järvinen kertoo.

Hänen yrityksensä hoitaa lakisääteisiä piirinuohouspalveluita Akaan Viialassa sekä Lempäälän ja Urjalan kuntien alueella.

– Työskentelemme pelastuslaitoksien alaisina omina yrittäjinä, ja kilpailutettavat nuohouspiirit jakautuvat yleisesti entisten kuntarajojen mukaan. Teemme sopimukset alueiden hoidosta yhdessä pelastuslaitosten kanssa. Yleensä yhdellä nuohouspiirillä toimii yksi nuohousyrittäjä. Mitä suurempi taajama tai kaupunki, sitä useampi nuohousalan yritys alueella voi toimia, hän selvittää.

Nuohousalan matalaa tulotasoa osaltaan selittää myös se, että pelastuslaitokset määrittävät nuohoojien perimät nuohoustaksat alueillaan.

– Asiakkaalle matalat ja kiinteästi määritellyt hinnat ovat suuri etu, sillä jokainen asiakas on samalla viivalla asui sitten taajamassa tai maaseudulla , Järvinen muistuttaa.

– Lisäksi nuohoojan työn jäljen oltava hyvää; työtä tehdään jopa 7–8 kiinteistön päivärytmillä. Silloinkin kun sataa lunta, vettä tai räntää. Siksikään ala ei ole ehkä hirveän houkutteleva nuorille. Yritämme kertoa alasta kiinnostuneille, ettei työ ole aina kauhean likaista tai raskasta ja siihen sisältyy tänä päivänä paljon muutakin kuin ainoastaan nuohousta.

Nuohoojaksi voi opiskella vain oppisopimuksella, ja ainoa paikka tutkinnon suorittamiseen on Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Alan ammattitutkinto on vähimmäisvaatimus yrittäjäksi ryhtymiselle. Lisäksi olisi hyvä olla työkokemusta ja muuttovalmiutta. Alkuinvestoinnit ovat tapauskohtaisia.

– Jos keskittyy mustaan puoleen eli nuohoukseen, niin kymmenellä tuhannella eurolla pääsee jo hyvin alkuun, mutta jos mukaan otetaan vaikkapa ilmastointipalveluja, niin silloin investointien on oltava kymmeniä tuhansia euroja.

Asiakaspalvelu tärkeää

Sosiaaliset taidot ovat nuohoojalle fyysistä voimaa paljon tärkeämmät, koska työ on hyvin pitkälle asiakaspalvelupainotteista.

 

”Parhaimmillaan nuohooja on sosiaalinen, ulospäin suuntautunut, reipas ja hyvässä fyysisessä kunnossa sekä kiinnostunut omasta alastaan liittyen lämmittämiseen, ilmanvaihtoon sekä energia- ja ympäristöasioihin.”

 

– Kun mennään ihmisten koteihin, ei sinne voi miten vaan mennä. Parhaimmillaan nuohooja on sosiaalinen, ulospäin suuntautunut, reipas ja hyvässä fyysisessä kunnossa sekä kiinnostunut omasta alastaan liittyen lämmittämiseen, ilmanvaihtoon sekä energia- ja ympäristöasioihin. Ja ilman muuta kädentaitoja tarvitaan, Järvinen luettelee.

Nokipalojen ennaltaehkäisy ja neuvonta ovat tärkeä osa nuohoojan työtä.

– Opastamme ja neuvomme, mitä ja miten pitää polttaa. Tulisijassa pitää ja saa polttaa vain kuivaa puuta. Vedon täytyy olla hyvä, jotta tulisija ei nokeentuisi niin herkästi. Kuivan puhtaan puun polttaminen on myös merkittävä ympäristöteko.

Nuohoojayritykset markkinoivat pääasiassa asiakkaitaan ”laputtamalla” tulevasta käynnistään.

– Viemme postilaatikkoon ilmoituksen ajankohdasta, jolloin tulemme ja miten asiakas voi valmistautua ennakkoon, ja että meihin voi ottaa yhteyttä jos ehdottamamme aika ei sovi. Kesäasunnoille mainostamme nuohouspalveluja usein paikallisissa lehdissä. Suuremmat yritykset mainostavat luonnollisesti myös muita palvelujaan. Vakituisten kiinteistöjen nuohous kiertää nuohoojilla talosta taloon periaatteella omalla painollaan vuosittain, Järvinen kertoo.

Kommentit
Jätä Vastaus