Rötöksen aika ei ole vielä ohi

Entinen rikostoimittaja ja nykyinen dekkarikirjailija Harri Nykänen perusti kymmenkunta vuotta sitten toimittajakollegansa Jouni Tervon kanssa media-alalla toimivan Pulitzer Oy:n. Kaksikon omistama tuotenimi CrimeTime puolestaan sai alleen kirjailijaosuuskunnan, johon kuuluu tänä päivänä 14 Suomen johtavaa dekkaristia.

 

 

Entinen rikostoimittaja ja nykyinen dekkarikirjailija HARI NYKÄNEN perusti kymmenkunta vuotta sitten toimittajakollegansa JOUNI TERVON kanssa media-alalla toimivan Pulitzer Oy:n. Kaksikon omistama tuotenimi CrimeTime puolestaan sai alleen kirjailijaosuuskunnan, johon kuuluu tänä päivänä 14 Suomen johtavaa dekkaristia. Yhtiön toiminta dekkarigenressä laajenee koko ajan. Nyt Pulitzer julkaisee uusien dekkarien lisäksi myös nostalgisia sekä unohtuneita rikoskirjallisuuden klassikoita e-kirjoina sekä pokkareina ja tekee näin merkittävää dekkarinedistystytötä. Tulossa on myös rikosaiheisia sarjakuvia aluksi e-kirjoina.

 

Suomessa rikoskirjailijoiden piiri on pieni mutta tiivis. Kaikki tuntevat toisensa ja samaa genreä tunnustavat ihmiset tulevat myös hyvin toimeen keskenään.

– Olen kirjoittanut kohta 30 kirjaa ja ollut aika kauan alalla. Sinä aikana on ehtinyt tulla aika tutuksi monen dekkarikirjailijan kanssa. Aina silloin tällöin tuli keskusteltua toisten kanssa siitä, että voisiko kehitellä jotain yhteistyötä. Pulitzerin ja sen omistaman CrimeTime -tuotemerkin ansiosta meillä oli hyvä sauma kirjailijaosuuskunnan aloittamiselle. Kutsuimme mukaan parisenkymmentä alan ammattilaista pitämään palaveria aiheesta. Ja kerta heitolla mukaan tulikin 12 kirjailijaa, kertaa CrimeTimen alkuaskelia Harri Nykänen.

Asetelma päälaelleen

CrimeTime on mullistava konsepti monellakin tapaa. Esimerkiksi osuuskunnan perustamisaikoihin ei tiettävästi muita kirjailijaosuuskuntia ollut. CrimeTimen jälkeen on perustettu yksi vastaavanlainen osuuskunta, joka muodostuu runoilijoista.

Mutta CrimeTimen merkittävä ero perinteiseen julkaisutoimintaan on siinä, että osuuskunta haluaa tasoittaa kustantajan ja kirjailijan välistä tulokuilua.

 

Mutta meillä palkkionmaksu on käännetty päälaelleen; Kirjailija saa sen osuuden, jonka ennen sai kustantaja, ja kustantaja saa kirjailijan osuuden.

 

– Kustannusosakeyhtiömme Pulitzer julkaisee CrimeTimen jäsenten kirjat. Mutta meillä palkkionmaksu on käännetty päälaelleen; Kirjailija saa sen osuuden, jonka ennen sai kustantaja, ja kustantaja saa kirjailijan osuuden. Eli suurin osa voitosta menee kirjailijalle. Tämä on toiminut niin hyvin, että parhaimmillaan kirjailija on tienannut lähes kolme kertaa enemmän, kuin mitä entisellä, isolla kustantajallaan, Nykänen selittää.

Myös osuuskunnan tilityssysteemi on normaalista poikkeava. Isot kustannusyhtiöt maksavat kirjailijoiden palkkiot kerran vuodessa, CrimeTimellä tilitys tehdään kolme kertaa vuodessa. Luonnollisesti tämä tekee kirjailijallekin helpommaksi elää ns. normaalia elämää ja keskittyä kirjoittamiseen.

– Perinteisesti homma menee niin, että jos kirja ilmestyy vaikka tänä keväänä tai syksynä, saa kirjailija myyntitilitykset vasta ensi vuoden kesällä. Täällä me emme pidä tuotetuista rahoista kiinni, vaan pyrimme jakamaan kirjan myyntituloja tasaisesti. Siksi kirjailija pystyy helpommin suunnittelemaan elämäänsä, kuin jos kerran kesässä saisi ison köntän rahaa. Sitä on aika hankala säännöstellä tulevalle vuodelle, Nykänen naurahtaa.

Unohdetut aarteet ja klassikot esiin

Kustannusyhtiö Pulitzer pyrkii parhaansa mukaan tekemään kotimaista rikoskirjallisuutta tunnetuksi kaikille dekkarinnälkäisille lukijoille. CrimeTime -nimikkeen alla on Elisa Kirjassa pian jo pari sataa eri vuosikymmenien dekkaria. Määrä kasvaa koko ajan. Näistä kirjoista kiinnostavimmat julkaistaan pokkareina kesäkuussa alkavassa CrimeTimen Nostalgia-sarjassa.

– Olemme keränneet vanhoja dekkareita, joista osa on harvinaisia ja todellisia klassikoita. Jälkimmäisestä esimerkkinä Eeva Tenhusen Mustat kalat vuodelta -64. Sitä ei ole ollut pitkiin aikoihin myynnissä missään. Tämän kautta se saa varmasti uuden lukijasukupolven, Nykänen innostuu.

Vanhojen kirjojen etsimisessä Pulitzerin nuuskijat joutuivat tekemään vakavissaan salapoliisityötä. Harvinaisia kirjoja etsittiin divareista ympäri Suomen. Sen jälkeen kirjat skannattiin, muutettiin sähköiseen muotoon ja tehtiin e-kirjaksi. Oma lukunsa on kirjojen julkaisuoikeuksien etsiminen.

– Esimerkiksi näyttelijä Liisa Nevalainen kirjoitti 8 dekkaria. Me etsimme Liisan ja hänen miehensä Hannes Häyrisen lapset, joilta saimme oikeudet julkaista kirjat uudelleen. Mutta mitä vanhemmista kirjoista on kyse, sen kauempaa joudumme julkaisuoikeuksiakin haeskelemaan.

Tällä hetkellä vanhimmat e-kirjana julkaistavat dekkarit ovat peräisin 1960-luvulta. Kuitenkin Nykänen uskoo, että vielä on löytämättä monia unohdettuja harvinaisuuksia, nimittäin sotien jälkeen 50-luvulla julkaistiin satoja salapoliisiromaaneja. Aarteita on varmasti vielä löydettävissä.

Aikamatka joka koskettaa tänä päivänäkin

Ihmisiä on aina kiehtonut nostalgiset rikostarinat, sitä kieltä puhuvat Agatha Christien ja Mika Waltarin dekkarien aina vaan jatkuva suosio. Nostalgia-sarjassa julkaistaankin uudelleen myös muita legendaarisia suomalaisia rikosromaaneja. Eräänä esimerkkinä Harri Nykänen kertoo tamperelaisen Tauno Kaukosen romaanin Klaani, joka julkaistaan kesällä CrimeTimen sähköisenä kirjana.

– Klaanihan on oikea klassikoiden klassikko. Itse luin sen 30 vuotta sitten ja se teki minuun valtavan vaikutuksen. Siksi halusin antaa muillekin mahdollisuuden vaikuttua Klaanista, ja uhrasin oman kirjani skannattavaksi, jotta tarina saataisiin sähköiseen muotoon, Nykänen paljastaa.

 

Menneiden vuosikymmenten dekkareissa on erityisen herkullista se, millaisen aikamatkan ne tarjoavat oman aikansa Suomeen.

 

Menneiden vuosikymmenten dekkareissa on erityisen herkullista se, millaisen aikamatkan ne tarjoavat oman aikansa Suomeen.

– Hauskaa on lukea näitä kirjoja aikajärjestyksessä. Kun lukee yhden kirjan 50-luvulta, ja sen jälkeen katsoo millainen tarinankerronta oli 60-luvulla, ja miten jutut muuttuvat seuraavalla vuosikymmenellä. Pian tullaankin jo siihen aikaan, jolloin etsivä voi jopa kantaa mukaan tiiliskiven kokoista kännykkkää, Nykänen naurahtaa.

Nostalgia-sarjassa on kuitenkin mukana paljon sellaisiakin kirjoja, joiden perimmäinen sanoma ei vuosikymmentenkään saatossa ole muuttunut. Tässä Nykänen palaa uudelleen Tauno Kaukosen Klaaniin.

– Klaani on hyvin kirjoitettu, joten se on kestänyt aikaa. Siinä on kiinnostava tarina, jossa suvun rikollinen elämä heijastuu myös jälkipolville. Tällaisessa ympäristössä on nuoren helppo astua rikoksen tielle, kun lähisuku vetää sinne mukanaan. Näitä samanlaisia ongelmia, joita Klaanissa kuvataan, löytyy yllättävän paljon yhteiskunnasta vielä nykyäänkin.

Sähköisellä kirjalla monet mahdollisuudet

CrimeTimen kirjailijoiden teokset julkaistaan niin perinteisenä kirjana kuin myös sähköisenä e-kirjana. Sähkökirjojen suosio on Harri Nykäsen mukaan viimeisinä vuosina nytkähtänyt merkittävään nousuun. Erityisesti tablettitietokoneiden yleistyminen on edesauttanut sähköisessä muodossa julkaistujen kirjojen menekkiä.

– Kun me aloitimme, niin silloin lukulaitteita oli aika vähän. Nyt erilaisten tablettien ja muiden laitteiden määrä on moninkertaistunut. Lisäksi e-kirjojen valikoima alkaa olla jo aika hyvä. Suomalaisiakin kirjoja on saatavilla jo siinä määrin, että lukijoilla on jo jopa valinnanvaraa, arvelee Nykänen.

Sähköinen kirjapalvelu antaa myös mahdollisuuden tehdä lukemisesta suuremman elämyksen.

– CrimeTimen ensimmäinen e-kirjakokeilu oli nimeltään Tykki. Kyseessä on aseen ympärille muotoutunut novellikokoelma, johon liitettiin mukaan Pauli Hanhiniemen kirjaan tekemä laulu musiikkivideoineen. Mukana oli myös kilpailu, jossa lukija sai ratkaista erilaisia arvoituksia. Eli tekstin ympärille rakennettiin oheismaailmaa.

Tulevaisuudessa sähkökirjoihin tullaan varmasti liittämään enemmänkin erilaista tarinaa tukevaa oheismateriaalia, esimerkiksi kokonaisia elokuvia ja musiikkia. Ulkomailla on jo suosittuja niin sanotut monivaihtoehtotarinat. Niissä lukija voi valita valmiiksi annetuista juonen etenemisvaihtoehdoista itselleen mieluisimman ja päätyä jokaisella lukukerralla erilaiseen tarinaan.

Siinä, millaiseksi sähkökirjat tulevaisuudessa tulevat muotoutumaan, on ainoastaan mielikuvitus rajana.

Kommentit
Jätä Vastaus