Venäjä vetää yrityksiä ja osaajia

Venäjänkaupan ja -kielen osaajien kysyntä kasvaa Suomessa sitä mukaa, kun yritykset valloittavat naapurimaan markkinoita. Maan kielen ja kulttuurin tunteminen helpottaa oikeiden kontaktien löytämistä ja asiakassuhteiden rakentamista sekä auttaa selviämään laki- ja sopimusviidakossa.

 

Venäjänkaupan ja -kielen osaajien kysyntä kasvaa Suomessa sitä mukaa, kun yritykset valloittavat naapurimaan markkinoita. Maan kielen ja kulttuurin tunteminen helpottaa oikeiden kontaktien löytämistä ja asiakassuhteiden rakentamista sekä auttaa selviämään laki- ja sopimusviidakossa.

Tampereen kesäyliopisto on kouluttanut Venäjän kaupan osaajia jo 1990-luvulta lähtien. Venäjän kaupan koulutusohjelmaa on kehitetty vuosien mittaan mm. Venäjän kaupan erikoistuntijoiden ja yritysten avulla.

– Koulutusohjelman pääkouluttajina ovat Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) sekä kieltenopettajat, jotka vaikuttavat myös vahvasti sisältöön, kertoo koulutusohjelman vastuuhenkilö, koulutuskoordinaattori Leena Leiniö-Rönkkö Tampereen kesäyliopistosta.

Töitä idänkaupan osaajille

Venäjän kaupan koulutusohjelma on ammatillista täydennyskoulutusta, johon valitaan korkeakoulututkinnon tai muun vastaavan tutkinnon suorittaneita opiskelijoita. Koulutusohjelma järjestetään yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tampereen TE-toimiston kanssa.

 

Tavoitteena on kouluttaa pirkanmaalaisiin yrityksiin kielitaitoisia idänkaupan osaajia, jotka voivat toimia Venäjän, IVY-maiden ja Baltian maiden kauppaan liittyvissä tehtävissä.

 

Tavoitteena on kouluttaa pirkanmaalaisiin yrityksiin kielitaitoisia idänkaupan osaajia, jotka voivat toimia Venäjän, IVY-maiden ja Baltian maiden kauppaan liittyvissä tehtävissä. Tarkoitus on myös parantaa korkeakoulutettujen suomalaisten ja venäläisten maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia.

Opiskelijat tulevat hyvin eri taustoista.

– Meillä on mm. kaupan ja tekniikan alan osaajia sekä venäjän kielen opintoja yliopistossa suorittaneita. Muu osaaminen ja työkokemus ovat myös tärkeitä, Leiniö-Rönkkö kertoo.

Puolet koulutuksen opiskelijoista on venäjän, puolet suomenkielisiä. Venäjänkielisten opiskelijoiden opintoihin kuuluu suomea ja englantia, suomenkieliset opiskelevat venäjää.

Venäjän kaupan osaajille on kysyntää.

 

”Opiskelijamme ovat aina saaneet helposti harjoittelupaikan. Uskon, että Venäjän liittyminen WTO:hon lisää yritysten kiinnostusta Venäjän kauppaa ja sitä kautta alan osaajia kohtaan.”

 

– Opiskelijamme ovat aina saaneet helposti harjoittelupaikan. Uskon, että Venäjän liittyminen WTO:hon lisää yritysten kiinnostusta Venäjän kauppaa ja sitä kautta alan osaajia kohtaan. Meiltä valmistuneita on työllistynyt lukuisille aloille automaatio- ja rengasvalmistuksesta sähkömoottori- ja generaattorivalmistukseen sekä lääketeollisuuden palvelukseen. Osa on työllistynyt julkiselle ja osa järjestösektorille.

Sopimus- ja lakikiemurat tutuiksi

Venäjänkaupan koulutusohjelma pureutuu kieli- ja kulttuuriopintojen lisäksi Venäjän kaupan käytäntöihin.

– Venäjän kaupassa on erityispiirteitä, jotka on hyvä ottaa huomioon. Esimerkiksi tullausmuodollisuuksien ja sopimusjuridiikan kanssa pitää olla tarkkana, Leiniö-Rönkkö muistuttaa.

Venäjän kaupan koulutusohjelmasta kaksi vuotta sitten valmistunut vientipäällikkö Maria Juditcheva sai oman alansa töitä Ollikaisen Hirsirakenne Oy:ltä jo harjoitteluaikanaan. Hänen mielestään koulutuksen tärkeintä antia olivat Venäjän markkinoiden ja kaupan toimialan tunteminen.

– Sopimuskäytännöt ja keskeinen lainsäädäntö, esimerkiksi sertifikaattimääräykset sekä vienti- ja tuontimääräykset, on hyvä tuntea, hän huomauttaa.

Juditchevan työhön kuuluu mm. Venäjän kaupan tarjousten ja sopimusten laatimista sekä asiakastapaamisten ja puhelinyhteydenpidon hoitamista.

 

”Meillä on paljon asiakkaita Venäjältä ja kysyntä lisääntyy koko ajan. Minusta on tärkeää, että Venäjän markkinoille haluavalla yrityksellä on siellä venäjää osaava henkilö, joka on kiinnostunut maan kulttuurista ja tuntee paikallisen yritys- ja tapakulttuurin.”

 

– Meillä on paljon asiakkaita Venäjältä ja kysyntä lisääntyy koko ajan. Minusta on tärkeää, että Venäjän markkinoille haluavalla yrityksellä on siellä venäjää osaava henkilö, joka on kiinnostunut maan kulttuurista ja tuntee paikallisen yritys- ja tapakulttuurin. Venäjän kauppaa harjoittavan yrityksen pitää tuntea myös paikalliset bisnes-, byrokratia- ja neuvottelukuviot, hän muistuttaa.

Juditchevan mielestä paras kannustin Venäjän kaupan aloittamiselle on hyvän yhteistyökumppanin tai asiakkaan löytäminen.

– Lähes kaikille suomalaisille tuotteille ja palveluille on kysyntää, koska ne ovat Venäjällä tunnettuja laadustaan, hän toteaa.

Kulttuurieroilla on väliä

Toimitusjohtaja Tero Ollikaisen luotsaama Ollikaisen Hirsirakenne on vienyt hirsirakennuksia Venäjälle jo 1990-luvulta lähtien. Kysynnän lisääntymisen myötä Venäjän kaupan erityisosaajalle oli tilausta.
– Halusimme tarjota asiakaspalvelua venäläisille asiakkaille heidän omalla kielellään, joten Mariaa palkatessa venäjän kielen taito oli tärkein kriteeri, Ollikainen kertoo.

Itsekin Venäjällä kauppaa tehneenä hän Tero Ollikainen huomannut, että Suomen ja Venäjän välillä on suuria eroja.

– Suomessa sovittu asia on sovittu, Venäjällä asia on sovittu vasta kun maksu on tullut. Kaiken kanssa pitää olla tarkkana. Taloudellista riskiä Venäjällä ei kannata ottaa, vaan sopimusjuridiikka pitää katsoa tarkasti kuntoon, hän muistuttaa.

– Venäläiset ovat tottuneet, että maksuehdot ovat etupainotteiset ja he sitoutuvat kauppaan, jos ovat tosissaan. Me olemme lähteneet Venäjän kauppaan pienellä riskillä,eli kaiken pitää olla maksettuna, ennen kuin tavara lähtee. Uskon, että tämä periaate pätee kaikkeen vientikauppaan.

Päätöksenteko on Venäjällä suomalaista hitaampaa.
– Mutta kun päätös on tehty, tuotteen pitäisi olla siellä jo. Tämä tuo haasteita. Lisäksi rakennuskohteet ovat suomalaisia vaativampia. Aikataulut ovat tiukkoja, rakennukset suuria ja näyttäviä. Osa malleista saattaa olla hyvinkin piparkakkumaisia, Ollikainen kertoo.

Suomalainen hirsirakennus on Venäjällä statussymboli, mutta ei välttämättä enää kauan.

– Paikallinen rakennustekniikka on kehittynyt, joten venäläiset yritykset tulevat kovaa vauhtia kylkeen kiinni. Toisaalta kun suomalainen yritys pitää laadun korkealla, hyvällä tuotteella pitäisi pärjätä.

Ollikaisen mielestä venäjän kielen osaaminen ei ole ehto Venäjän kaupalle.

– Jos viedään yhtä selkeää tuotetta, jolle kerran käännetään kaikki tekstit ja yrityksellä on hyvä yhteistyökumppani paikan päällä, ilman venäjääkin selviää. Jos kysymyksessä on teknistä tukea vaativa palvelutuote, olisi yrityksellä hyvä olla palveluksessaan venäjän kielen osaaja, hän sanoo.

Kommentit
Jätä Vastaus