Maksatko turhasta?

Eläkemaksut, verot, palkat, sosiaaliturvamaksut, vakuutukset… Yrittäjällä on paljon pakollisia maksuja sekä lukuisia vapaaehtoisia menoeriä, mutta saammeko niille oikeasti vastiketta – eli kannattaako muita kuin pakollisia maksuja maksaa?

 

Eläkemaksut, verot, palkat, sosiaaliturvamaksut, vakuutukset… Yrittäjällä on paljon pakollisia maksuja sekä lukuisia vapaaehtoisia menoeriä, mutta saammeko niille oikeasti vastiketta – eli kannattaako muita kuin pakollisia maksuja maksaa?

Yritystoiminnassa on joukko pakollisia kustannuksia, jotka pitää huomioida jo yritystoimintaa suunniteltaessa. Näitä ovat mm. eläkemaksut, verot sekä työntekijöiden palkat sivukuluineen. Lisäksi yrityksillä on toimialasta, yritysmuodosta, henkilöstön lukumäärästä ja muista seikoista johtuvia kuluja, joiden määrään yrittäjä voi jonkin verran itsekin vaikuttaa. Näitä ovat mm. tilitoimistopalvelut, markkinointikulut, puhelinkulut, tavaraostot, toimitilakulut yms.

Pakollisissa maksuissakin on joustovaraa, eli yrittäjä voi itse päättää, mitä vapaaehtoisia vakuutuksia hän ottaa, miten laajan työterveyshuollon järjestää, paljonko markkinoi, kuinka hoitaa oman eläketurvansa ja niin edelleen.

 

Älä säästä itseltäsi

Silloin kun ajat ovat huonot, on luonnollista säästää sieltä, mistä se on helpointa – yrittäjän omista maksuista.

Yrittäjiä jo yli kymmenen vuotta Ensimetrissä auttanut yritysneuvoja Tuula Malvisalo on huomannut, että YEL-työtulo määritellään usein alussa liian alhaiseksi, eikä sitä muisteta nostaa myöhemmin oikealle tasolle, tai huomioida tulevaa eläkekertymää muulla tavoin.

– Eläkevakuutusmaksut vaikuttavat eläkkeen ja perhe-eläketurvan lisäksi yrittäjän sosiaaliturvaan paljon ennen eläkeikää. YEL-vakuutukseen perustuvat sairauspäivärahat, äitiys- tai isyyspäivärahat ja vanhempainraha, hän muistuttaa.

Hän kannustaa myös liittymään yrittäjän työttömyyskassaan.

– Jäsenyys tuo yrittäjälle turvallisuuden tunnetta, vaikkei varsinaista työttömyyttä pelkäisikään. Työttömyyskassamaksu ja ansiosidonnainen päiväraha ovat sidoksissa YEL-työtuloarvioon. Puolison tulot eivät vaikuta päivärahaan, hän kertoo.

Yrittäjän oman työterveyshuollon järjestäminen voi olla myös järkevää.

– Tuolloin ei hukkaa aikaa turhiin jonottamisiin, vaan apua saa nopeasti. Osan kustannuksista voi saada Kelalta takaisin. Alkuvaiheessa näitä kustannuksia usein turhaankin kartetaan, Malvisalo harmittelee.

 

Satsaa markkinointiin ja kirjanpitoon

Tuula Malvisalo kannustaa antamaan yrityksen kirjanpidon ammattitaitoisen tilitoimiston harteille.

– Halvin ei ole aina kokonaisedullisin, mutta edullinen tilitoimisto voi olla todella hyväkin, hän huomauttaa.

– Kirjanpitotaidottoman yrittäjän ei kannata ”rääpiä” omaa kirjanpitoaan, sillä sen tekemiseen menee runsaasti aikaa, ja yrittäjä hukkaa tärkeitä henkisiä voimavarojaan. Se aika on hyödyllisempää käyttää markkinointiin tai myytävien tuotteiden valmistamiseen. Yrittäjä ei itse aina huomaa vähentää kirjanpidossaan kaikkia kustannuksia, jotka verottaja auliisti hyväksyisi yrityksen kuluiksi. Tämä kostautuu korkeampina veroina.

Markkinointikulujen minimointi voi myös olla kohtalokasta.

– Joku viisas on joskus sanonut, että ”yritystoiminnan pyörittäminen ilman mainontaa ja markkinointia on samaa kuin flirttailisi pimeässä: Itse tietää, mitä tekee, mutta kukaan muu ei tiedä”, Malvisalo siteeraa.

Mainostoimiston käyttö markkinoinnissa voi olla yrityksen imagon kannalta parempi ratkaisu kuin naapurin nörtin tai omien tekeleiden hyödyntäminen.

– Yrityskuva ja mielikuva yrityksen toiminnasta vaikuttavat ainakin alitajuisesti asiakkaiden ostopäätöksiin, hän muistuttaa.

 

Vakuutukset ja jäsenyydet kuntoon

Uuden yrittäjän yleinen virhe on siirtää vapaaehtoisten vakuutusten maksamista, vaikka ensimmäiset kuukaudet yrittäjänä voivat olla riskialtteimmat.

– Nämä kuukaudet voivat olla myös vakuutusyhtiöille kalleimpia. Siksi vakuutusasiantuntijatkaan eivät ehkä niiden ottamiseen erityisesti hiillosta. Tästä minulla ei ole tilastoja olemassa, mutta pohdinta perustuu maalaisjärkeen ja maailmalta kantautuneisiin huhuihin. Koskaan ei tiedä etukäteen, milloin onnettomuus tapahtuu. Se voi sattua jo ensimmäisen viikon aikana, Malvisalo muistuttaa.

Hän suosittelee ottamaan vapaaehtoisen yrittäjän tapaturmavakuutuksen lisäksi yritystoiminnan vakuutuksia kuten mm. omaisuus-, liiketila-, vastuu-, keskeytys- ja oikeusturvavakuutuksia toimialasta riippuen. Useimmiten kannattaa liittyä myös yrittäjän työttömyyskassaan ja yrittäjäjärjestöön.

– Yrittäjäjärjestön jäsenenä yrittäjä saa asiantuntijaverkoston apuja puhelinsoitolla. Lisäksi yrittäjäjärjestö toimittaa jäsenilleen ajantasaista tietoa yrittäjyydestä, järjestää koulutuksia, tapahtumia yms. Jäsen saa myös nipun valtakunnallisia ja paikallisia jäsenetuja, Malvisalo listaa.

Yrittäjäjärjestö luo hyviä mahdollisuuksia verkottumiselle. Jäsenyys on myös edullista.

– Sen maksamisen ei pitäisi olla ongelma, mutta tässäkin lyhytnäköisesti säästellään. Vuoden jäsenmaksu on halvempi kuin viikonvaihteen kuppilakierros. Uskon, että yrittäjäjärjestön jäsenmaksusta on yrittäjälle enemmän hyötyä, hän napauttaa.

 

Turvaa selustasi

Malvisalo suosittelee asiantuntijoiden käyttöä varsinkin sopimusasiakirjoja laadittaessa ja

tarkistettaessa sekä ideoita suojattaessa.

– Asiantuntijoihin käytetyt eurot tulevat yleensä moninkertaisena hyötynä takaisin, mutta sitä ei aina tiedosteta. Joskus hyödyn laskeminen voi olla haasteellista, sillä hyöty voi syntyä siitä, että pahat virheet jäävät tekemättä.

Kunnollisilla asiakirjoilla yrittäjä turvaa selustaansa ja saa varmuutta ja uskottavuutta myyntityöhönsä sekä yrittäjyyteen yleensä.

– Huonoilla sopimuksilla voi olla kohtalokkaat seuraukset, ja ne voivat tulla todella kalliiksi yrittäjälle. Myös omien ideoiden suojaamiseen kannattaa perehtyä ja käyttää asiantuntijoita apuna, hän muistuttaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit
Jätä Vastaus