Hyvinvointia yrittäjille

Miten lisätä yrittäjän jaksamista ja lisätä hyvinvointia? Tähän kysymykseen on haettu vastausta kolmivuotisessa Voi hyvin yrittäjä –hankkeessa.

Miten lisätä yrittäjän jaksamista ja lisätä hyvinvointia? Tähän kysymykseen on haettu vastausta kolmivuotisessa Voi hyvin yrittäjä –hankkeessa.

Aloite hankkeeseen tuli Etelä-Savon yrittäjiltä, ja haasteeseen tarttui Mikkelin ammattikorkeakoulu, joka vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta. Taustalla oli huoli yksinyrittäjien jaksamisesta ja toimintaedellysten turvaamisesta.
– Työhyvinvoinnin lisäämiseen ja työterveyshuollon kuntoon saattamiseen oli selkeä tarve. Yksinyrittäjien tietämys työterveydenhuollon palveluista ja saatavuudesta on monesti aika vähäistä, ja vain vajaa puolet yrittäjistä on järjestänyt itselleen työterveydenhuollon, kertoo projektiasiantuntija ja työterveyshoitaja Minna Männikkö.

Tavoitteeksi asetettiin yrittäjien herättely huomaamaan työhyvinvoinnin merkitys oman jaksamisen kannalta.
– Haluttiin saada yrittäjät tunnistamaan ne tekijät, jotka vaikuttavat työssä jaksamiseen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Tavoitteena oli myös pysäyttää yrittäjät miettimään, miksi omaan hyvinvointiin panostaminen on tärkeää, Männikkö selvittää.

Mukaan yrittäjiä laidasta laitaan

Etelä-Savon alueella käynnistyi kaikkiaan viisi ryhmää, joihin osallistui 52 yrittäjää. Mikkelissä ryhmistä kokoontui kaksi, toiset kaksi Savonlinnassa ja Pieksämäeltä mukana oli yksi ryhmä. Valtaosa yrittäjistä oli yksinyrittäjiä ja kaksi kolmasosaa naisyrittäjiä.

Toimialoja oli laidasta laitaan.
– Mukana oli muun muassa terapeutteja, kaupan alan ja metallialan yrittäjiä, kampaajia ja tilitoimistoyrittäjiä. Ikähaarukka oli 30-vuotiaista yli 60-vuotiaisiin yrittäjiin ja joukossa oli sekä vasta yritystoiminnan aloittaneita että jo vuosikymmeniä yrittäjinä toimineita ihmisiä.
– Yritykset lähtivät innolla mukaan. Vain yksi mukana olleista yrittäjistä lopetti kesken ja hänelläkin syynä oli paikkakunnalta poismuutto. Toiminta on koettu mielekkääksi ja tarpeelliseksi, Minna Männikkö kertoo.

Tilanteen tarkkailua yksin ja ryhmässä

Yrittäjäryhmät kokoontuivat hankkeen aikana pienryhmissä neljä kertaa. Sen lisäksi Minna Männikkö ja fysioterapeutti Paula Hämäläinen tekivät kuhunkin yritykseen kolme yksilökäyntiä.
– Ensimmäisellä yrityskäynnillä käytiin läpi muun muassa työympäristöä, ja kartoitettiin sitä, mitkä asiat erityisesti kuormittivat työntekoa. Lisäksi jokaiselle yrittäjälle tehtiin osaamiskartoitus, jossa käytiin läpi yrittäjän koulutus- ja osaamistaustaa.

Toisen ja kolmannen käynnin välissä yrittäjille tehtiin hyvinvointianalyysi, jossa yrittäjä kantoi mukanaan pientä sykevälivaihtelua mittaavaa laitetta 2–3 vuorokautta. Analyysin avulla saatiin tärkeää tietoa yrittäjän stressitasoista ja palautumisesta.
Viimeisellä yksilötapaamiselle kullekin yrittäjälle tehtiin prosessin aikana kerättyjen tietojen pohjalta laaja työhyvinvointisuunnitelma, jonka avulla yrittäjä voi lähteä parantamaan arkeaan.
Pienryhmätapaamisissa esiin nousseita asioita käytiin yhdessä läpi, ja yrittäjät pääsivät vertailemaan kokemuksiaan.

Palautumiseen huomiota

Minna Männikkö toteaa hankkeen tulleen tarpeeseen. Yrittäjät tunnistivat muutoksen tarpeen, ja suurin osa lähtikin muuttamaan elämäntapojaan ja arkeaan.
– Yhteinen tekijä lähes kaikilla osallistujilla oli liian lyhyt palautumisaika. Työtä ei tauoteta tarpeeksi, yöuni jää liian lyhyeksi, viikonloput käytetään työntekoon palautumiseen sijaan. Tämä on yrittäjillä yleinen ongelma, johon ei riittävästi kiinnitetä huomiota.
Hankkeen aikana moni yrittäjä havahtuikin huomaamaan muutostarpeen, ja elämäntapaa ja ajankäyttöä alettiin yhdessä ohjaajien kanssa muokata. Isojakin elämänmuutoksia tapahtui.
– Muutama yrittäjä luopui projektin aikana yrittäjyydestä ja meni vieraalle töihin. Yksi yrittäjä päätti pitkän harkinnan jälkeen jatkaa yritystoimintaa, vaikka alussa oli ajatellut luopuvansa.
–Yrittäjät kaipaavat vertaistukea ja ulkopuolista arvioijaa omalle työlleen. Liian monelta yrittäjältä puuttuu rinnalla kulkija, jonka kanssa voisi vaihtaa ajatuksia ja saada tukea arjessa.
Voi hyvin yrittäjä –hanke loppuu vuoden vaihteessa, mutta Minna Männikkö toivoo projektissa syntyneiden ajatusten jäävän elämään ja synnyttävän uudenlaista yhteistyötä yrittäjien, työterveyshuoltojen ja yritysneuvojien välillä.

Vahvistusta omaan tekemiseen

Kauppapuutarhayrittäjä Olli Sipisen päätös osallistua Voi hyvin yrittäjä –hankkeeseen liittyi omaan ikään.
– Tehokkaita työvuosia on jäljellä noin kymmenen, ja omaan työkykyyn ja hyvinvointiin on korkea aika kiinnittää huomio.
Erityisesti Sipinen halusi tietoa ja uusia virikkeitä kuntoiluun ja ruokavalioon liittyviin asioihin.

Projektiin liittyneet mittaukset ja terveydentilan seuranta toivatkin kaivattua tietoa.
– Paras osa oli kuitenkin projekti-ihmisten rantautuminen yritykseen. Silloin käytiin läpi työasentoja ja muita konkreettiseen työntekoon liittyviä asioita.

Sipisen yrityksessä työskentelee kaksi ulkopuolista työntekijää. Kauppapuutarhalla työolosuhteet vaihtelevat, ja työ on välillä fyysisestikin raskasta.
– Monia asioita oli jo tehtykin oikein, mutta projektin myötä saimme vahvistusta siihen, että oikealla tiellä ollaan. Muutamia yksityiskohtia hienosäädettiin ja pieniä parannuksia tehtiin. Ehdottomasti kannatti osallistua, Sipinen toteaa.

Kommentit
Jätä Vastaus