Näyttöpäätelaseista puhtia työhön

Selkää kolottaa, kättä jomottaa ja niska on jumissa. Työpäivän päätteeksi olo on ohkainen. Ennen kuin pahinta mahdollista vaihtoehtoa kannattaa ruveta pelkäämään, kannattaa tarkistaa, ovatko näköasiasi kunnossa. Näyttöpäätetyössä monet ongelmat johtuvat työergonomiasta ja silmistä.

 

Selkää kolottaa, kättä jomottaa ja niska on jumissa. Työpäivän päätteeksi olo on ohkainen. Ennen kuin pahinta mahdollista vaihtoehtoa kannattaa ruveta pelkäämään, kannattaa tarkistaa, ovatko näköasiasi kunnossa. Näyttöpäätetyössä monet ongelmat johtuvat työergonomiasta ja silmistä.

Moniin ammatteihin ja työtehtäviin on nykyään tulleet mukaan tietokoneet. Nuorempana näyttöpäätettä pystyy katselemaan tuntitolkulla ilman minkäänlaisia ongelmia, mutta iän karttuessa silmän mukautumiskyky heikkenee ja tietokonetyöskentely saattaa käydä tukalaksi. Onko näyttöpäätetyöskentelystä johtuvista vaivoista tullut modernin ihmisen työongelma?
– Voidaan kyllä sanoa, että kyseessä on juuri modernin ihmisen työongelma. Näyttöjen koot ovat viime vuosina kasvaneet ja siksi tietokoneen ruutu joudutaan viemään aika kauas. Kun näyttö on kaukana ja teksti on pientä, niin lukeminen käy silmälle vaativaksi. Yleistynyt näyttöpäätetyö on siis lisännyt huomattavasti työelämässä näkövaatimuksia, kertoo optometristi ja työterveyshuollon asiantuntija Kaari Knuuttila Tampereen Näkökenttä ky:stä.

Korjaa ensin työasento

Näyttöpäätetyöstä johtuvat ongelmat heijastuvat tuki- ja liikuntaelinongelmina. Yleensä tietokonetyötä tekevä työntekijä hakeutuu työterveyshuoltoon niska- ja selkäongelmien, käsivaivojen ja työn yleisen kuormittavuuden vuoksi.

Yllättävää kyllä, näiden yleisten särkyjen takaa saattavat olla näköongelmat. Vaikka henkilö käyttäisikin jo moniteho- tai lukulaseja, niiden kanssa työskennellessä joudutaan useimmiten etsimään sopivaa työasentoa, joka ei ergonomisesti ole paras mahdollinen.
– Lukulasit pakottavat usein kallistumaan eteenpäin, jolloin ’könötetään’ pöydän päällä. Moniteholaseilla puolestaan joudutaan hakemaan laseista sitä kohtaa, jolla näyttö parhaiten nähdään. Silloin päällä tehdään ylä- ja alasuunnassa kiikutusliikettä, Knuuttila kuvailee.

Ratkaisu vaivoihin voi löytyä niin sanotuista näyttöpäätelaseista. Ne eroavat yleensä tavallisista silmälaseista erilaisen linssityyppinsä, linssin asennuksen tai voimakkuutensa vuoksi. Näyttöpäätelinsseillä tietokoneen näyttö näkyy terävänä ja niissä otetaan huomioon myös se, jos työssä joudutaan katsomaan vuoron perään näytölle ja siitä pois. Näyttöpäätelasien vuoksi silmä välttyy raskaalta pumppausliikkeeltä ja työasento paranee.

Vaikutusta työssä jaksamiseen

Näyttöpäätelasien avulla pystytään konkreettisesti parantamaan työssä jaksamista. Kun asento on hyvä, ei keho rasitu turhaan. Näin pystytään usein myös parantamaan työssä suoriutumista.
– Työterveyslaitoksen tutkimus osoitti, että näyttöpäätelaseilla lukunopeus on 4,5 prosenttia parempi verrattuna tavallisiin moniteholaseihin. Tämä vastaa noin viittä sivua luettua tekstiä päivässä. Tutkimuksessa tehtyjen laskelmien mukaan erityistyölasit maksavat itsensä takaisin jopa kolmessa kuukaudessa työn tuottavuuden paranemisena, vakuuttaa Kaari Knuuttila.

Voisi kuvitella, että toimistotyö on ainoa sarka, jossa näyttöpäätelaseja erityisesti tarvitaan. Mutta ruudun tuijottelu on levinnyt laajasti sellaisillekin aloille, joissa sitä ei ennen ole ollut.
– Hammaslääkärit ovat yksi ammattiryhmä, joka hankkii paljon eri tyyppisiä erityistyölaseja. Heidän työssä katsellaan ensin potilaan suuhun ja sen jälkeen tietokoneruudulta potilastietoja. Tehtaiden valvomoissa on myös usein työtehtäviä, joissa joudutaan vuorotellen katsomaan tietokoneelle ja sen jälkeen kauemmas.

Näyttöpäätelasit ovat työväline

Näyttöpäätelaseihin tarvitaan työterveyshuollon antama lähete. Ennen optikolle lähtöä työterveydenhuollon tehtävä on kuitenkin korjata ongelmista kärsivän työntekijän työpisteen ergonomia. Jos se ei auta, on edessä matka optikolle.

Kaari Knuuttilan mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle näyttöpäätelasit EU:n direktiivin ja 90-luvun puolivälissä voimaan astuneen valtioneuvoston päätöksen mukaisesti.
– Työnantaja on velvollinen korvaamaan näkökyvyn mukaiset linssit. Mutta käytännössä yleisin ero on siinä, miten suuren summan työnantaja korvaa kehyksen hinnasta. Eli lähdetäänkö siitä, että riittää kunhan vain on jotkut sangat, joissa linssit pysyvät kiinni. Vai haetaanko laadukkaammat kehykset, joita on miellyttävämpi käyttää.

Knuuttila muistuttaa kuitenkin, että halvimpien mahdollisten lasien hankkiminen työnantajalle ei ole aina kaikista kauaskantoisin vaihtoehto.
– Koska työnantaja on joka tapauksessa velvollinen korvaamaan lasit, ei niihin kannata antaa rajoitukseksi ’mallia karvalakki’. Ne eivät välttämättä toimi itse työssä ja satsaus on silloin yhtä tyhjän kanssa. Kun tehdään yhdet hyvät lasit, joilla nähdään hyvin, niin silloin niitä myös käytetään. Jos lasit jäävät käyttämättömänä työpöydän laatikkoon, alkavat niska- ja selkäkivut ja sairaslomien kierre uudelleen.

Laadukkaan näyttöpäätelinssin hintahaarukka on arviolta 50 ja 200 euron välillä. Kehysten osalta työntekijät ovat joskus itsekin valmiita panostamaan hankintaan.
– Osa näyttöpäätelasien tarvitsijoista tietysti kokee, että lasit ovat työväline siinä missä työpöydällä oleva kynäkin. Siksi työssä käytettäviin laseihin, ja ennen kaikkea kehyksiin, ei haluta panostaa omaa rahaa. Toisaalta esimerkiksi asiakaspalvelutyössä lasit ovat koko ajan esillä ja niiden halutaan sopivan omaan tyyliin ja persoonaan.

Iän tuoma ongelma

Työnäköongelmat yleistyvät iän myötä. Yleensä noin 45 ikävuoden paikkeilla ihmisen kyky nähdä eri etäisyyksille, erityisesti lähelle, alkaa heiketä.
Yleensä henkilöt, jotka ovat tietokoneella työskentelyä varten saaneet näyttöpäätelasit, ovat pitäneet niistä. Laseja päivitetään muutaman vuoden välein, kun voimakkuuksia muutetaan ja usein kehyskin kuluu siinä ajassa.

Knuuttila kertoo lasien päivitykseen tulevien asiakkaiden antavan pelkästään positiivista palautetta. Siitä, että näyttöpäätelaseja pidetään hyvänä asiana kertoo myös, että niitä hankitaan jonkin verran myös kotikäyttöön.
– Työhön hankittuja laseja säilytetään työpaikalla, niitä ei saisi viedä sieltä pois. Useilla ihmisillä harrastuksiin liittyy näyttöpäätetyöskentelyä ja muutenkin tietokonetta käytetään paljon. Kun töissä on opittu käyttämään näyttöpäätelaseja monitehojen rinnalla, niin usein myös kotiin hankitaan identtiset lasit. Tämä kertoo mielestäni siitä, että ihmiset ovat tyytyväisiä näyttöpäätelaseihinsa.

Kommentit
Jätä Vastaus