Pienyrittäjät tavoittelevat uudistuksia

Harri Jyrkiäinen toimii kolmatta kauttaan Suomen Pienyrittäjäin puheenjohtajana. Järjestö perustettiin vuonna 2005, joten kyseessä on tuore toimija yrittäjien edunvalvontakentässä. Jyrkiäisen pesti puheenjohtajana käynnistyi vuonna 2009.

Harri Jyrkiäinen toimii kolmatta kauttaan Suomen Pienyrittäjäin puheenjohtajana. Järjestö perustettiin vuonna 2005, joten kyseessä on tuore toimija yrittäjien edunvalvontakentässä. Jyrkiäisen pesti puheenjohtajana käynnistyi vuonna 2009.

– Tuolloin eräs ystävä soitti ja ehdotti minulle toiminnanjohtajuutta. Neljän kuukauden mittaisen pohdinnan jälkeen syntyi itselleni myönteinen päätös, ja kun Aalto-yliopiston professori Arto Lahti jättäytyi pois puheenjohtajan tehtävistä, niin aloitin itse, muistelee Jyrkiäinen.

Vielä muutama vuosi sitten Suomen Pienyrittäjät oli suomalaisessa järjestökentässä täydellisen tuntematon, mutta tällä hetkellä järjestöllä on valtakunnallisen edunvalvojan rooli suhteessa pienyrittäjäin toimintaan.

–Tällä hetkellä eräänä suurena sateenvarjona olisi saada Suomeen pienyrittäjälaki, sillä pienyrittäjä on maassamme täysin lainsuojaton vailla sosiaaliturvaa, joka pitää saattaa samantasoiseksi kuin palkansaajilla.

Toinen pienyrittäjien toimintaa hankaloittava asia kohdentuu yritystoiminnan päättymiseen konkurssin kautta. Konkurssissa pienyrittäjä saattaa pahimmillaan menettää elämäntyönsä ja itsekunnioituksensa ympäröivän yhteisön ajatuksissa, ja tiedossa saattaa myös olla vuosien mittainen velkavankeus.

– Konkurssilakia tulisi uudistaa Yhdysvalloissa käytössä olevan lain suuntaan sen sijaan, että pienyrittäjälle tulisi 15 vuoden mittainen velkarangaistus. Yhdysvaltojen mallissa katsotaan yrittäjän varat ja velat, ja niistä tehdään laskelma. Tämän jälkeen pöytä putsataan, ja velkavankeuden sijaan yrittäjälle tulee uusi mahdollisuus jatkaa työuraansa, luettelee Harri Jyrkiäinen.

Työntekeminen ja moraalikato

Viikon arkityöpäivistä maanantai ja perjantai saattavat toisille työntekijöille olla joissain tilanteissa pakopaikkoja luvattomille poissaoloille. Poissaolot osoittavat työmoraalin puutetta sekä työntekemistä että työnantajaa kohtaan. Mitä sanoo tästä asiasta Harri Jyrkiäinen.

– Pienyrittäjän kannalta vaikutukset ovat äärimmäisen suuret. Jos yksi henkilö on maanantaina tai perjantaina töistä pois, niin esimerkiksi neljän ihmisen yrityksessä tämä tarkoittaa 25 prosentin suuruista poissaoloa. Asian pitäisi olla niin, että ensimmäinen sairauspäivä on palkaton, ja vasta sitten työnantaja maksaa. Pienyrittäjien kannalta paras tilanne olisi sellainen, että sairauspäivärahan osalta karenssipäivän jälkeen maksuvelvollisuus siirtyisi Kelalle.

Seuraavat Harri Jyrkiäisen ajatukset kohdentuvat muutamaan yrittäjien kohtaamaan haasteeseen.

– Ensinnäkin työsuhdeturvan osalta pienille yrityksille vaaditaan joustavuutta työllistämiseen. Mutta yrittäjät eivät aina uskalla palkata työntekijöitä, sillä jos ihminen irtisanotaan, niin silloin ammattiliittojen lakimiehet ottavat yhteyttä, ja pahimmassa tapauksessa yrittäjä joutuu korvaamaan irtisanomisen. Toinen vaikea asia on työntekijän alkoholiongelma. Esimerkiksi teollisessa yrityksessä alkoholin vaikutuksessa töihin tuleva vaarantaa muidenkin työturvallisuuden, ja työnantajan pitää osoittaa henkilö ammattiavun piiriin. Kesälomien kohdalla alkoholiongelmat viittaavaat siihen suuntaan, että ihmiset tarvitsevat apua tullessaan töhin.

Nuoria tulee rohkaista

Globaali maailmantalous vaikuttaa tällä hetkellä voimakkaasti suomalaisen nuoren opiskelu- ja työmahdollisuuksiin.

– Nuorilla pitäisi olla mahdollisuus päästä työelämään kiinni, ja vaikka vähäisemmässäkin määrin. Siitä pääsisi sitten eteenpäin toisiin töihin sen sijaan, että työnantaja karsastaa nuorta, jolla ei ole mitään työkokemusta, aloittaa Harri Jyrkiäinen.

Nuorten kohdalla voisi tulla kyseeseen myös työlainsäädäntöjen kehittäminen, sillä varhaiskeski-iän kiirevuosia lähestyville nuorille voisivat sopia myös totutuista työsuhteista poikkeavat mallit.

– Nuoret ovat tänä päivänä fiksuja, ja mielestäni, päinvastaisista puheista huolimatta, heillä on asenne kunnossa. Heistä pitää huolehtia jo siitäkin syystä, että ilman nuorten työllistymisestä yhteiskuntamme on tulevina vuosina ongelmien edessä. Nuorten palkan ei välttämättä pidä olla sama kuin vanhemmilla työntekijöillä, mutta nuorten ja tietenkin myös muiden työtekijöiden oikeuksista tulee huolehtia. Nuorille voivat sopia myös epätyypilliset työsuhteet, ja näin esimerkiksi perheen perustamisen myötä tai opiskellessa, luettelee Jyrkiäinen.

Nuoria tulee myös rohkaista kohti yrittäjyyttä, mutta ns. maalaisjärjen käyttäminen yritystoiminnan aloittamisessa on enemmän kuin suositeltavaa.

– Maassamme tehdään äärettömän paljon virheitä siinä, että yrittäjyyteen sopeutumattomia henkilöitä patistetaan yrittäjiksi. Hiljattain olin luennoimassa 500 päivän työllisyysturvan päättäville henkilöille, joista luennon jälkeen yksi kertoi ehkä aloittavansa toiminnan, ja paikalla oli noin 25 henkilöä, kertoo Jyrkiäinen kokemuksestaan.

Eräänä uuden yrittäjän mahdollisuuten olisi helpottaa ensimmäisen kolmen vuoden yrittäjyysaikaa. – Ensimmäisen kolmen vuoden aikana yrityksen toiminta vakiintuu. Mutta kun kun uusi yrittäjä aloittaa toimintansa, niin silloin kaikki sosiaalimaksut alkavat pyöriä, ja tähän tulisi saada helpotusta. Lisäksi yrittäjyyden tulisi olla vapaaehtoista toimintaa, ettei niin, että ihmisellä ei ole enää mitään muita vaihtoehtoja.

Tulisiko arvonlisäverovapautta nostaa

Näin ainakin Suomen Pienyrittäjäin tekemän aloitteen mukaan, sillä Suomessa nyt käytössä oleva 8500 euron summa on Euroopan kolmanneksi pienin.

– Englanti on esimerkki toisesta päästä, sillä siellä liikevaihtoraja on 80.000 puntaa. Kun ajatellaan nykyistä 8500 euron arvonlisäverorajaa, niin toiminnan käynnistyessä summa saattaa ylittyä hyvinkin nopeasti, ja tämän jälkeen aloitetaan arvonlisäveron maksaminen ja vielä taannehtivasti. Jos aloitteemme (kansalaisaloite.fi) menisi läpi, niin silloin arvonlisäveroraja olisi 50.000 euroa, ja maksu alkaisi mainitun summan ylittävältä osalta, mutta ei taannehtivasti, laskee Harri Jyrkiäinen.

Jotta Suomen Pienyrittäjäin sisällöllinen lakialoite voitaisiin osoittaa eduskunnalle, niin sitä varten tarvitaan 50000 aloitteen allekirjoittajaa. Aloitteen määräaika kohdentuu jouluaattoon, ja tällä hetkellä koossa on noin 4500 nimeä. Eräs lakia puoltava aihe koskettaa Jyrkiäisen mukaan euroja.

– Valtionvarainministeriön tekemien laskelmien mukaan vuosittainen menetys olisi 350 miljoonaan euroa, mutta muutoksesta koituva hyöty olisi varovaisesti laskettuna 700 miljoonaa euroa.

Artikkelin loppuun vielä Harri Jyrkiäisen ajatus maamme työolojen parantamiseksi.

– Vastakkain asettelua työntekijän ja –antajan välillä ei pitäisi esiintyä, sillä pahimmillaan voi olla niin, että Kreikan tie on jatkossa myös Suomen. Ehkäpä irtisanomiskäytäntöä tulisi helpottaa pienten yritysten kohdalla, ettei pienyrittäjän tarvitsisi pelätä kymmenien tuhansien eurojen korvaussummaa. Käytännössä ei ole kyse työntekijän tai –antajan vieasta, vaan siitä, että 1970-luvulla luotu systeemi ei enää toimi.

 

Kommentit
Jätä Vastaus