Ei oppi esimiestä ojaan kaada

Vielä 50 vuotta sitten johtaja oli autoritäärinen patruuna, jonka sana yrityksessä oli laki. Nykypäivänä meno on onneksi toinen. Nyt esimies haluaa johtaa esimerkillään ja kannustavuudellaan. Johtajat ja esimiehet ovat myös tiedostaneet, että eväitä ja elämyksiä uusiin toimintatapoihin saadaan kouluttautumalla.

Vielä 50 vuotta sitten johtaja oli autoritäärinen patruuna, jonka sana yrityksessä oli laki. Nykypäivänä meno on onneksi toinen. Nyt esimies haluaa johtaa esimerkillään ja kannustavuudellaan. Johtajat ja esimiehet ovat myös tiedostaneet, että eväitä ja elämyksiä uusiin toimintatapoihin saadaan kouluttautumalla.

Näkemys johtajuudesta ja johtajan tehtävistä on muuttunut viimeisien vuosikymmenten aikana. Jotkin asiat johtajuudessa ja esimiestaidoissa pysyvät silti samana.

– Johtajuuden ydin ja perusjohtajuus ovat yhä samanlaisia ja muuttumattomia. Ihminen on kuitenkin eräällä tavalla laumaeläin, ja me tarvitsemme johtajuutta, tilannetta kuvailee Management Institute of Finlandin (MIF) apulaisjohtaja ja kouluttaja Marjaana Suutarinen.

 

Uusi polvi kaipaa perustaa

 

Tällä hetkellä Suomessa pk-yritysten kentällä kuohuu. Ikääntyvä yrittäjäkanta vetäytyy pikku hiljaa eläkkeelle ja tuore johtajien polvi astuu heidän saappaisiinsa. Uudet esimiehet saattavat kokea tarvetta johtajakoulutukselle.

– Sukupolvenvaihdon jälkeen nuoremmat pk-yrittäjät kaipaavat koulutusta lähinnä perusjohtajuuteen liittyvissä asioissa. Esimerkiksi työlainsäädäntö, vuosiloma- ja palkka-asiat kiinnostavat. Koulutuksesta haetaan siis kokonaisnäkemystä ja perusrunkoa johtajuuteen.

Kokeneemmilla yrittäjillä perusasiat ovat jo hallinnassa. He sen sijaan hakevat koulutuksesta uusia näkemyksiä ja neuvoja laajempien kokonaisuuksien hallintaan.

– Nyt tässä taloudentilassa, jossa yritykset tuntuvat olevan kautta linjan selkä seinää vasten, halutaan koulutusta mm. luovuuden johtamisesta ja läsnäolosta. Kaivataan palautetta ja ohjausta siihen, miten olla kannustava esimerkki ja rento, sparraava esimies. Enää ei haluta olla johtajia, jotka katselevat alas norsunluutornista ja aika ajoin kertovat alaisilleen, mikä meni väärin, kuvailee Suutarinen.

 

Kellon soidessa koulutukseen

 

Oli sitten tuore tai kokeneempi johtaja, on olemassa muutamia varoittavia merkkejä siitä, milloin oikeasti kannattaisi hakeutua esimieskoulutukseen.

– Henkilöstön jatkuva vaihtuvuus on eräs selkeä merkki siitä, että koulutukselle on tarvetta. Varsinkin jos nuoret työntekijät tulevat ja menevät, voidaan kysyä, onko työtehtävissä riittävästi haasteita, pohtii Suutarinen. Jos yritykseen ei yrityksistä huolimatta pystytä rekrytoimaan osaavaa henkilöstöä, olisi syytä pohtia, missä vika on ja onko syy johtajuudessa tai lähiesimiestoiminnassa.

Suutarinen nostaa esiin myös toisen henkilöstöön liittyvän merkin siitä, että yrityksen pinnan alla saattaa piillä jonkin tasoisia ongelmia. Toistuvat lyhyet muutaman päivän sairauspoissaolot kertovat omaa kieltään motivaation puutteesta.

Hyvin selkeä merkki johtajuuden suunnan selkiyttämisen tarpeesta on tietysti myös yrityksen tulos. Jos tulos on tappiollinen tai jos yrityksen toiminta ei ole kannattavaa, voidaan yrityksen uusi ja selkeämpi toimintalinjaus löytää esimiesten ja johtajien jatkokoulutuksesta.

 

Pk-yrittäjän monet roolit

 

Ilman käytännön sääntöjä yrityksien toiminta olisi pelkkää hullunmyllyä. Sen vuoksi peruslainsäädännön opiskelu ja kertaaminen on hyväksi niin isompien kuin pienempienkin yritysten esimiesportaalle.

Marjaana Suutarinen kertoo kuitenkin, että johtajuus on hyvin erilaista riippuen siitä, minkä kokoisesta yrityksestä on kyse.

– Pk-yrittäjällä on valtavasti erilaisia vastuualueita, ja he joutuvat ottamaan paljon sellaisia rooleja, joita isompien yritysten johtajilla ei ole. He toimivat yritystensä liikkeenharjoittajina, talousjohtajina, henkilöstöpäällikköinä, työhyvinvointi- ja työsuojelupäälliköinä jne. Erilaiset roolit vaatisivat erilaista osaamista. Ongelmana kuitenkin on se, että pienimpien yritysten johtajat eivät kovinkaan helposti arjen pyörityksessä pysty lähtemään koulutuksiin.

Nykypäivänä kiireisten yrittäjien oppimishalukkuuteen on tuonut apua internet ja verkon kautta järjestettävät kurssit. Suutarinen selittää, että verkkokoulutuksessa yrittäjällä on mahdollisuus kouluttautua oman mielenkiintonsa ja tarpeensa mukaan. Opintoja on mahdollista tehdä vaikkapa 15 minuuttia kerrallaan ja silloin kun itselle parhaiten sopii.

 

Ahaa-elämys on paras tulos

 

– Jo pelkästään se, että esimies osallistuu koulutukseen osoittaa sen, että jonkinlainen prosessi on käynnistynyt niin organisaatiossa kuin esimiehessä itsessään, selvittää koulutukseen osallistumisen hyötyjä Marjaana Suutarinen.

Hänen mukaansa kaikkein onnistunein tulos esimies- ja johtajuuskoulutuksesta on, kun osallistuja kokee ajatukset kirkastavan ahaa-elämyksen.

– Kuvailen tätä elämystä sanalla voimaantuminen. Eli usein kurssille tullaan hieman epävarmana omasta toiminnasta. Koulutuksessa tavataan toisia esimiehiä, joiden jakamista kokemuksista löytyy itselle uusia ideoita tai varmistus siitä, että onkin tehnyt asiat ihan oikein.

– Kouluttajalle paras palaute on, kun kuulee, että kurssilla on opittu asioita, jotka ovat tuoneet työyhteisöön jotain hyvää ja joilla on saatu organisaatio kukoistamaan tavalla, joka näkyy myös viivan alla, Suutarinen iloitsee.

 

Verkostot herättävät työinnon

 

Uusien ihmisten tapaaminen ja verkoston luominen on myös Suutarisen mielestä hyvä syy esimiehille lähteä opin tielle.

– Koulutuksissa ollaan ryhmissä, joihin tulee hyvin erilaisia ihmisiä eri taustoista ja toimialoilta. Ryhmissä käytävä keskinäinen dialogi on äärimmäisen suuri voimavara. Ihmisillä on aikaa keskustella omista tilanteistaan, tarkastella yrityksensä toimintaa etäämmältä ja oppia toisiltaan.

– Itse kouluttajana näkisin positiivisena sen, että myös yrittäjät innostuisivat koulutuksista ja saisivat sitä kautta uutta intoa sekä laajempaa perspektiiviä arjen työskentelyyn. Nimittäin Suomen uuteen nousuun saattaminen on meidän pk-yrittäjiemme varassa, toivoo Marjaana Suutarinen.

 

 

Kommentit
Jätä Vastaus