Koulutuksella kohti parempaa työyhteisöä

Henkilöstön kouluttaminen on yrityksissä asia, josta jokaisella on varmasti mielipide. Näinä päivinä kuitenkin yrityksissä koulutuksen merkitys on saanut uusia ulottuvuuksia. Osaamiseltaan erikoistunut henkilöstö voidaan nähdä mm. yhtenä keinona erottautua kilpailijoista.

 

Henkilöstön kouluttaminen on yrityksissä asia, josta jokaisella on varmasti mielipide. Näinä päivinä kuitenkin yrityksissä koulutuksen merkitys on saanut uusia ulottuvuuksia. Osaamiseltaan erikoistunut henkilöstö voidaan nähdä mm. yhtenä keinona erottautua kilpailijoista.

JAKKin tekniikan ja johtamisen osastopäällikkö Mari Välimaa kuvailee erilaisten yrittäjien suhtautumista koulutukseen kolmella esimerkillä.

– Toiset huomaavat helposti sen, että henkilökunnan kehittämisellä yrityksen tuote tai palvelu paranevat. Koulutus nähdään hyvänä sijoituksena, joka johtaa laadukkaampaan lopputulokseen.

– On myös yrityksiä, joissa ymmärretään henkilökunnan kehittämisen lisäävän työssä viihtyvyyttä. Koulutushan on henkilöstölle merkki siitä, että heistä ja heidän osaamisestaan välitetään.

– Toki on sellaisiakin toimijoita, jotka ajattelevat, että koulutuspäivät haittaavat tuotantoa. Minusta kuitenkin tuntuu, että tällainen ajattelu jää vähemmistöön. Nähdään selkeämmin työntekijän kehittyminen panostuksena parempaan tuottavuuteen, arvelee Mari välimaa.

 

Koulutus todentaa osaamisen

Tällä hetkellä yrityksissä laajalti käynnissä olevat sukupolvenvaihdokset ovat tuoneet yllättävän ulottuvuuden aikuiskoulutukseen.

– Enää yrityksen johdossa ei välttämättä työskentele vuosikymmenten ajalta kentän toimijoiden tuntemusta kartuttanut vahva ammattilainen, vaan hänen työnsä suorittaa alalle tullut, uusi toimija. Heille valintojen tekeminen on helpompaa, kun tarjokkailla on ulkopuolisen antama todistus osaamisesta, Välimaa selvittää.

– Myös julkisissa hankintojen kilpailuttamisissa osaamisen todentamisesta on hyötyä. Pisteyttämisissä usein huomioidaan yrityksen henkilöstön pätevyyksiä, muiden määriteltyjen osa-alueiden ohella, hän jatkaa.

 

Kuuntelemalla selvyys tarpeista

Henkilökunnan mahdollisen koulutustarpeen selvittäminen käy kaikkein helpoimmin kysymällä ja kuuntelemalla.

– Kehityskeskustelut voisivat olla oikeasti tilanteita, joissa keskusteltaisiin myös koulutusasioista. Kun esimiehet kuuntelisivat mm. mitä työntekijät harrastavat ja mistä he saavat elämäänsä iloa, saattaisi esiin nousta todella yllättäviäkin asioita. Sen pohjalta miettimällä koulutuksia, voitaisiin yritykseen saada todella hyvä työntekijä, joka on parhaimmillaan ollut yrityksessä jo vuosia töissä!

Aloite koulutukseen saattaa tulla myös työntekijältä itseltään. Jos kokee tarvitsevansa päivitystä osaamiseen, on se hyvä kertoa esimiehelle. Mari Välimaa muistuttaa kuitenkin, että yrityksen johdolla on liikkeenjohdollinen vastuu ja velvoite antaa koulutukselle suunta. Toisin sanoen, ei ole yrityksen tavoitteen mukaista, jos konepajalla työskentelevä henkilö haluaa koulutusta kukkien sidonnassa. Koulutuksen olisi liityttävä yrityksen toimintaan tai työntekijän työtehtävään.

 

Koulutus on henkilöstön huoltamista

Henkilöstön kouluttaminen vaikuttaa myös työtyytyväisyyteen. Mari Välimaa kertoo, että koulutustarpeiden tiedostaminen ja koulutukseen pääseminen koetaan usein huomionosoituksena; esimies on kuunnellut työntekijänsä tarpeita ja koulutukseen pääseminen saatetaan kokea jopa palkitsemisena.

Mutta mistä johtuu työnantajien varautunut suhtautuminen koulutukseen?

– Luulen asenteen johtuvan siitä, että hyötyä ei saada heti, eikä sitä silmillä useinkaan voida nähdä. Joudutaan luottamaan siihen, että opittu tieto on omaksuttu ja se tulee yrityksen eduksi jollain tapaa. Esimerkiksi työturvallisuus, sehän ei näy missään. Mutta vaaratilanteissa saatetaan osata toimia oikein, juuri sen työturvallisuuskurssilla opitun mukaisesti ja parhaimmillaan ollaan säästetty ihmishenki, sekä vahingonkorvausmaksut kärsineille. Tämä näin kärjistettynä esimerkkinä, Välimaa selventää.

– Yrittäjän kukkaroa koulutus kirpaisee hetken aikaa. Mutta ajatellaan asiaa näin, että hallin nurkassa olevaa sorvia on aina aika ajoin huollettava ja siihen on ostettava uusia osia. Entäs jos henkilöstöä huollettaisiin ja kehitettäisiin samalla tavalla. Sorvista ei uusilla osilla tule parempaa laitetta, se ei osaa tehdä yhtään sen monimutkaisempaa palikkaa kuin edellisellä viikolla. Toisaalta taas henkilö, joka on saanut lisää koulutusta saattaa kehittyä työtehtäväänsä paremmin suorittavaksi työntekijäksi, vertaa Välimaa.

 

 

Kommentit
Jätä Vastaus