Harmaa talous rappeuttaa yhteiskuntaa

Harmaalla taloudella tarkoitetaan yritystoiminnassa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa tapahtuvia lakisääteisten maksujen ja velvoitteiden laiminlyöntiä.

Yleisellä tasolla harmaan talouden määrä on lisääntynyt viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuonna 2010 teettämän, verotarkastuksiin perustuvan tutkimuksen arvio harmaan talouden laajuudeksi vuonna 2008 arvioitiin 10-14 miljardia euroa, eli 5,5-7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Peruskansalaiselle harmaa talous saattaa ilmentyä muutamillakin tavoilla.

– Esimerkiksi remonttien kohdalla tilanne voi edetä niin, että remontin tekijä esittää työn tekemistä halvemmalla ja ilman kuittia. Ravintolapuolella harmaa talous voi tulla vastaan edullisen pizzan hinnan kautta. Jos pizzan kappalehinta on 5-6 euroa, ja sitten toisaalta ravintolan kuukausivuokrahinnat satoja tai jopa tuhansia euroja, niin kovin paljon pizzoja joutuu yrittäjä myymään pelkästään vuokrarahoja varten, aloittaa aiheesta kihlakunnanulosottomies Mikko Väre Pirkanmaan ulosottovirastosta.

Kun kuluttajalla on aihetta epäillä kohdanneensa harmaan talouden edustajan, niin silloin hän voi ottaa yhteyttä viranomaisiin.

 harmaatalous3

Mikko Väre kertoo harmaalla taloudella olevan useita yhteiskunnallisia vaikutuksia.

– Poliisille, verottajalle tai ulosottoviranomaiselle voi jättää nimettömän vinkin ja faktatietoja siinä sitten mukana. Luotettavimmat vinkit ovat kuitenkin nimellä annettuja, ja tiedothan jäävät aina vinkittäjän ja viranomaisen välisiksi tiedoiksi. Toisaalta usein viranomaisilla on olemassa epärehellisitä yrittäjistä muitakin tietoja.

Kommentit