Suomen gastronominen pääkaupunki

…on Tampere! Näin sanoo Food is Art ry:n puheenjohtaja Guy Peled. Matkustamisen helpottuminen ja globaali liikkuvuus on kansainvälistänyt Tampereen ja tuonut samalla rohkeutta aloittaa jotakin uutta.

Tampereen ravintolakulttuuri on ottanut viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana huiman harppauksen eteenpäin. Sen verran aikaa täällä on viettänyt ja ruokamaailman tuulia ympäri maailmaa yhtä kauan nuuskinut Food is Art ry:n puheenjohtaja, Wistub Alsacen keittiömestari Guy Peled.

– Täällä oli 4–5 ravintolaa, joissa saatoin 13 vuotta sitten käydä. Kahvilapuolella oli sama tilanne, Cafe Europa oli ainoa nautiskelu- ja ajanviettopaikka, joka houkutteli myös ulkomaalaisia asiakkaita. Viimeisen viiden vuoden aikana ravintoloita on tullut uskomaton määrä, ja uusia paikkoja ilmestyy katukuvaan vähän väliä. Myös ne, joilla ei ole alan taustaa, mutta osaavat vaikkapa yhden asian hyvin, innostuvat perustamaan oman yrityksen. Paikallisten itsetunto on kasvanut, ja ollaan tultu ulos kuoresta, Peled kehuu muutosta.

Ilman taantumaa ravintola-alan tarjonta olisi varmasti puhjennut vielä laajemmin kukkaan, sillä ajankohta on vaikea yrittäjille. Monella on pelko pärjäämisestä.

– Tiedän monia, jotka haluavat avata oman paikan, mutta odottavat, mitä uusi hallitus päättää.

Mutta jos jollakin, niin hyvällä ruoka- ja juomatarjonnalla vaikuttaa pärjäävän Tampereella. Teatterikaupungista on tullut myös ravintolakaupunki. Molemmat tukevat toisiaan.

– Myös Wistub Alsacessa olemme halunneet yhdistää ruokailun muuhun ohjelmaan. Hyviä laulajia on otettu värittämään erityisesti syksyiltoja.

Ruoka sai siivet

Teatterikaupungin kehitystä gastronomiseksi elämykseksi on edistänyt ennen kaikkea matkustamisen helpottuminen. Kun aikaisemmin Tampereelta ja Suomesta muutenkin pääsi pois vain usean kulkuneuvon välityksellä, nykyään voi jo lentää suoraan maihin, joissa kaupungistumisen historialla on paljon pidemmät juuret. Jurompaakaan manselaista ei tarvitse käskeä ulos, ylös ja syömään, kun se on niin mukavaa.

– Kun näkee, millaista muualla on, syntyy haaveita ja ideoita. ”Tämähän toimisi kotonakin”. Mutta hyvä bisnesidea ei yksin riitä, jos ei ole asiakkaita. Turismi ja maahanmuutto ovat tärkeä lisä kysynnän kasvamiselle, Peled sanoo.

Suomalaiset ovat myös oppineet syömään hitaammin ja vähemmän ähkyyn itseään. Ruoasta ja seurasta osataan nautiskella. Vanhempainvapaata viettävä Peled aikoo tutustuttaa lapsensa kahvilakulttuuriin heti vauvana.

– Aikaisemmin lähinnä nuoret naiset istuivat täällä kahviloissa. Nyt näkee miehiäkin. Ulkomaalaisille se on ennestään tuttua, koska he ovat tottuneet, että vapaa-aikaa vietetään kodin ulkopuolella.

Lonely Planetin Tampere

Talvella uutisoitiin, että Lonely Planet huomioi useita tamperelaisravintoloita Suomea koskevissa suosituksissaan. Onko listaus Peledin mielestä osuva?

– Kyllä se on. Lonely Planet on tehty ulkomaalaisille matkailijoille. Yleensä vieraat viedään paikkoihin, joista itse pidetään, tai sitten johonkin suosittuun ravintolaan, josta löytyy varmasti sopivaa syötävää ilman, että paikan tai ruoan historiaa tarvitsee tuntea entuudestaan. Sen sijaan esimerkiksi kaupunkilehti Tamperelaisen jokavuotisessa parhaiden ravintoloiden listauksessa näkökulma on tamperelaisten omissa suosikeissa. Lonely Planetissa ei ole mainittu niitä kaikkia, koska ne ovat nostalgisia paikkoja nimenomaan paikallisille, Guy Peled selittää.

Brunssikulttuurin tila kertoo, ettei Tampere ole vielä yhtä kansainvälinen kuin Helsinki. Peled tietää syyn tähänkin: pienet välimatkat.

– Täällä ihmisillä on viikonloppuaamuisin muutakin tekemistä kuin nähdä brunssilla tuttuja, joita ehditään tavata arkenakin. Opiskelijat näkevät toisiaan päivittäin, kuten myös lähiöissä asuvat muita lähiökavereitaan. Brunssikulttuuri ei ole sen takia lähtenyt täällä vielä niin suureen nousuun.

Tuote, tuote, tuote

Sijaintia pidetään tärkeänä tekijänä, mutta menestyvä ravintola voi sijaita syrjemmässäkin. Peledin mukaan kaikki hokevat sijaintia, vaikka kaikista tärkeintä on tuote.

– Sijainnista on tullut Tampereella kompastuskivi. Ulkomailla parhaisiin ravintoloihin täytyy matkustaa usein ainakin puoli tuntia. Jos teet kaiken kunnolla ja sydämestäsi, asiakkaat tulevat riippumatta siitä, missä paikka sijaitsee. Esimerkiksi Pyynikin näkötornilla ja Heinätorilla riittää aina asiakkaita, hän muistuttaa.

Keskeinen sijainti tuo plussaa impulsiivisen kuluttamisen myötä.

– Kun näet jotakin, jonka tiedät hyväksi, poikkeat sisään tai haet syötävää mukaan spontaanista ajatuksesta.

Hyvä tunnelma ja palvelu houkuttelee luokseen kaikenlaisia asiakkaita. Erityistoiveiden määrä on lisääntynyt erilaisten ruokatrendien ja terveysnäkökulmien suosimisen myötä. Kansainvälistyminen laajentaa osaamista ja helpottaa erilaisten asiakkaiden tarpeiden huomioimista.

– Asiakkaiden kanssa jutteleminen lisää tietoa siitä, mistä he pitävät, ja mitä haluaisivat lisää. Erityistoiveiden osalta on paras ilmoittaa asiasta jo ennen paikalle saapumista. Silloin ehdin varautua ja suunnitella sellaista ruokaa, joka asiakkaalle sopii.

Suurin virhe, jonka asiakas voi tehdä, on jättää kertomatta tekijälle, jos tuote ei miellytä. Vain rakentava palaute auttaa palveluntarjoajaa tekemään asialle jotakin.

– Rahoillensa kannattaa pyytää vastinetta. Jos kahvi on kitkerää, kannattaa pyytää tuoreempaa tilalle. Yrittäjät tekevät työtään täydellä sydämellä ja haluavat, että asiakas on tyytyväinen, keittiömestari korostaa.

Piazzan paikka

Ei tarvitse mennä Viroa kauemmas, kun näkee elävää piazzakulttuuria, kuten terassiravintoloita valkoisine pöytäliinoineen ja tyynyineen. Kehittämisen varaa olisi erityisesti Laukontorilla, joka on aurinkoisuutensa ja veden läheisyytensä puolesta hiomaton timantti.

– Italiassa, Ranskassa, Espanjassa ja Kööpenhaminassakin hakeudutaan kesäisin satamaan syömään, koska ilma on siellä raikasta ja maisemat kauniita. Tampereella ei ole montaa aurinkoista oleskelupaikkaa ja nekin ovat nuorison ja päihtyneiden valtaamia. En tiedä, ovatko he tässä muita fiksumpia, Peled virnistää.

Iltatoria kokeiltiin Laukontorilla jo vuosi sitten, mutta ensimmäinen kesä ei vielä nostanut paikkaa täyteen potentiaaliinsa.

– Se on muka liian kaukana Hämeenkadusta, vaikka todellisuudessa matkaa on vain muutama metri. Kuinka moni tietää, että Laukontorilla tanssitaan salsaa kesäisin?

 

Elämyksiä kaikille aisteille

Miltä kuulostaisi tarjota yhdellä lipulla seuralaiselle sekä illallinen että teatteriesitys? Tampereella tämän yhdistelmän mahdollistaa Teatteri State, joka keskittyy erityisesti show & dinner -kokonaisuuksiin.

– Tavoitteenamme on tarjota asiakkaalle kokonaisvaltaisia elämyksiä, kuvailee Staten ravintolatoimenjohtaja Tapio Humalajoki.

Syyskaudelle tuotetaan tarjolle uudistettu, kotimainen ohjelmisto.

– Ohjelmistoon tulee muun muassa Pauli Hanhiniemen tähdittämä Yhden tähden hotelli, sekä Umpirautaa-tangomusikaali, jonka pääosassa nähdään Johanna Debreczeni. Koko kausi on hyvin kotimaisin voimin tuotettu, lavan ilme ja ruokalista uudistetaan vastaamaan esitysten sisältöä, valaisee teatterijohtaja Heikki Vihinen.

Myös menu päivitetään vastaamaan paremmin suomalaista juurevuutta.

– Koska on tärkeää, että tiedämme mitä asiakas saa syödäkseen, on olennaista, että käytössä on oikeat raaka-aineet ja valmistusmenetelmät. Ruokavalioiden rajoituksia pyrimme huomioimaan jo suunnitteluvaiheessa. Kasvisruoka on vaativin saada elämykselliseksi, sillä kaiken ruuan pitää näyttää houkuttelevalta tarjolle asetettuna, Humalajoki kertoo.

Kolmen ruokalajin kokonaisuuksien ohella tarjolla on myös kevyempiä ateriavaihtoehtoja.

– Tarjolla on lämpimiä leipiä, kuten Teatterimestarin leipä ja Kuiskaajan kanaleipä sekä Valomiehen piiras (tattikasvispiiras), jotka tarjoillaan salaatin kera.

teksti ja kuva Milja Mansukoski

Kommentit