Työntekijä palaa loppuun
Aku Kopakkala
Kuva: Heikki Tuuli

Kun työntekijä uupuu töissä, on kyseessä ennen kaikkea sosiaalinen ongelma. Työuupumukseen viittaavia oireita on jopa neljänneksellä työikäisestä väestöstä.

Työuupumus, eli tuttavallisemmin burnout, johtuu yleensä siitä, että ihminen kokee työpaikalla tapahtuvat muutokset uhkaksi pikemminkin kuin mahdollisuudeksi. Useimmille on tärkeää tehdä työnsä hyvin.

– Ihmiset kaipaavat työhönsä pysyvyyttä, epävarmuus on eräs suurimpia työuupumuksen aiheuttajia. Esimerkiksi, jos henkilö ei tiedäkään mitä vaaditaan siihen, että on hyvä työntekijä, hän joutuu olettamaan asioita, mikä aiheuttaa epävarmuutta, selittää psykologi Aku Kopakkala.

Työuupumuksesta varoittavia merkkejä ovat erityisesti se, jos työntekijä alkaa vetäytyä työpaikan sosiaalisista piireistä tai jos ylitöitä alkaa kertyä huomattavia määriä.

– Usein ihmisen elämässä työn rooli korostuu uupumuksen yhteydessä. Tämä johtaa usein siihen, että henkilö kyynistyy työnsä suhteen ja alkaa pitää itseään huonona työntekijänä. Työntekijä saattaa alkaa kokea työtoverinsakin uhkana, ja kaiken tämän johdosta työteho laskee.

Psykologisten sopimusten rikkoutuminen uuvuttaa

Työuupumuksen keskeisimmät oireet ovat väsymys, kyynistyminen ja sinnittely.

– Monet kuvailevat, että elämästä tulee harmaata suorittamista, eikä mielihyvää oikein löydä edes työpaikan ulkopuolelta. Tyypillistä on jaksamisen äärirajoilla pitkään jatkuva sinnittely, jossa tehdään koko ajan vähän enemmän kuin oikeastaan jaksaisi, Kopakkala kuvailee.

Työuupumuksessa on pohjimmiltaan tunne petetyksi tulemisesta.

– Ihmisillä on biologinen ja psykologinen taipumus luottamiseen. Työelämässä muodostuu niin sanottuja psykologisia sopimuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset panostavat töihin ja olettavat sitten työnantajan pitävän heistä huolta.

Työelämä on kuitenkin muuttunut sellaiseksi, että yhä useammat kohtaavat työpaikallaan stressiä ja YT-neuvotteluja.

– Työntekijät kokevat nämä muutokset siten, ettei yritys pidäkään omaa puoltaan tästä psykologisesta sopimuksesta. Jatkuvat pettymiset työelämään johtavat pikkuhiljaa kyynistymiseen ja uupumiseen.

Työpaikkakiusaaminen johtaa ongelmiin

Kopakkala sanoo, ettei työn määrä itseasiassa korreloi työuupumuksen kanssa, vaan suurempi merkitys on työn mielekkyydellä.

– Ihminen jaksaa itse valitsemaansa työtä noin kaksinkertaisen kuormituksen, verrattuna siihen, että työ on määrättyä. Merkityksellinen ja mielekäs työ on helpompi jaksaa.

Työuupumuksella voidaan nähdä olevan suora yhteys myös työpaikkakiusaamiseen. Työpaikkakiusaaminen on lainsäädännössä kiellettyä, mutta sanktioita käytännössä ei ole.

– Asiaan puuttumista vaikeuttavat muun muassa se, ettei kiusaamiseen ole varsinaista määritelmää, vaan kohtelun kokeminen kiusaamiseksi riippuu siitä keneltä kysytään. Usein juuri uupuvat ihmiset ovat niitä, jotka kokevat tulevansa kiusatuiksi.

Kiusaamistapaukset monimutkaistuvat entisestään, mikäli kiusaajaksi koetaankin esimies.

– Asia on hyvin vaikea ratkoa, mikäli keskinäistä luottamusta ei ole. Suuremmissa organisaatioissa työterveyshuolto voi puuttua asiaan, tai vaikeimmissa tapauksissa voi ottaa yhteyden työsuojelupiiriin.

Uupunut vai masentunut?

Työuupumuksen oireet ovat usein verrattavissa masennuksen oireisiin ja useimmissa tapauksissa sairauslomatodistukseen kirjoitetaan jonkin asteinen masennusdiagnoosi. Tämä johtuu siitä, että Kela ei korvaa työuupumuksesta johtuvia sairauspoissaoloja.

– Masennus ja työuupumus ovat usein riippuvaisia toisistaan, mutta aina ei ole selvää kumpi on syy ja kumpi seuraus. Työuupumusperusteista masennusta lähdetään usein hoitamaan lääkkeillä samalla tavoin kuin masennusta yleensä.

Masennuksen lääkehoidosta Kopakkalalla on valtavirrasta poikkeava näkemys.

– Suuri epäkohta Suomessa on se, että masennuslääkkeitä syödään myös työuupumustapauksissa helposti useita vuosia, vaikka masennuskaan sinänsä ei ole pysyvä tila. Lääkkeillä hoidetaan siis seurausta eikä syytä, ja lääkinnästä saattaa olla seurauksena myös lääkeaineriippuvuus.

Hyvä yhteishenki ehkäisee uupumusta

Kopakkalan mukaan työuupumuksen ehkäisyyn paras lääke on hyvin toimiva työyhteisö.

– Ihanteellisessa ympäristössä keskustellaan koko ajan miten ihmiset jaksavat, ja tehtäviä muokataan jaksamisen mukaan. Tällöin kukaan ei pääse uupumaan.

Mikäli joku työkavereista näyttää vetäytymisen merkkejä, on hyvä puuttua asiaan.

– Kun koko porukka tukee ja kannustaa toisiaan, uupumusta ei koeta.

Esimiehen rooli työuupumuksen ehkäisemisessä on vielä merkittävämpi.

– Ihmisille on kovin tärkeää, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Esimiehen pitää kuunnella alaisiaan, jotta kaikki kokisivat kommunikaation avoimeksi ja reiluksi.

Usein monipuolinen, työpaikan ulkopuolinen elämä edesauttaa töissä jaksamista.

– Tutkimusten mukaan ne, jotka harrastavat paljon erilaisia asioita yksityiselämässään, ovat töissä tehokkaimpia. Paljon ylitöitä tekevät ”työn sankarit” saattavat olla työteholtaan kollegoitaan huomattavasti heikompia. Tällä perusteella voisikin sanoa, että on hyvä jättää työt töihin.

Ratkaisut ovat yksinkertaisia, ehkä

Työuupumuksen hoito on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista.

– Työuupumus hoituu kohtuullisen hyvin olemalla jonkin aikaa pois työpaikalta. Tosin palaaminen takaisin samaan työhön saattaa aiheuttaa uuden uupumuksen. Tämä on korjattavissa työtehtävien muokkaamisella tai vaihtamisella.

Työuupumuksen hoitaminen kannattaa toteuttaa yhteistyössä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa.

– Työntekijällä on oikeus tarvittaessa vaatia oman työnsä kuormittavuuden arviontia työnantajan kustannuksella, Kopakkala huomauttaa.

Mikäli työtehtäviin ei ole työpaikan sisällä saatavilla muutoksia joutuu työntekijä keksimään ratkaisuja muualta. Erityisesti kiusaamistapauksissa kiusattu usein vaihtaa työpaikkaa.

– Usein alan tai työpaikan vaihtaminen saattaa helpottaa työntekijän oloa. Tämä ei kuitenkaan ole työyhteisön kannalta kovin hyvä tai rakentava ratkaisu, sillä ongelma jää työpaikalle, Kopakkala muistuttaa.

teksti Nina Hurme

Kommentit