Etätyöstä tehokkuutta

Lokakuussa viikolla 41 vietetään energiansäästöviikkoa. Saman viikon torstaille osuu kansallinen etätyöpäivä. Etätyö on monelle tietotyöläiselle arkipäivää jo nyt, mutta jostain syystä ilmiö ei ole päässyt Suomessa yleistymään muutamaa suurta yritystä lukuunottamatta. Perustelut etätyölle ovat kuitenkin moninaiset.

Energiansäästöviikon tarkoitus on opastaa kansalaisia fiksumpaan energiankulutukseen. Ei liene sattumaa, että myös kansallinen etätyöpäivä osuu energiansäästöviikolle. Etätyön suurimpia motivaattoreita monille onkin säästö polttoainekuluissa. Kulujen lisäksi etätyö säästää ympäristöä, kun moottoroidun liikkumisen muodostamat päästöt jäävät etätyöpäivältä muodostumatta.

Kansallinen etätyöpäivä on alkujaan Microsoftin, DNA:n ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä kehittämä konsepti. Nämä tahot järjestävät Kansallista etätyöpäivää edelleen, mutta mukana on yhä useampia yhteistyökumppaneita niin valtionhallinnon kuin muidenkin julkisyhteisöjen puolelta.

Pelkästä energiansäästämisestä ei kuitenkaan ole kyse. Etätyön avulla esimerkiksi sisäilman kroonisesti sairastuttamilla henkilöillä on mahdollisuus tehdä työtään täysipainoisesti ja tehokkaasti, kun työskentely-ympäristönsä saa valita itse. Työskentely-ympäristön valinta ja joustavat työajat ovat tutkitusti tehkokkaita keinoja lisätä työntekijöiden sitoutuneisuutta ja hyvinvointia.

Useissa tutkimuksissa on myös todettu, että ihmisen tehokas työaika on noin 4-5 tuntia kerrallaan. Tästä kertoo muun muassa Jyväskylän yliopiston lehtori, tutkija Pertti Jokivuori Taloussanomien haastattelussa (9.4.2013). Älykkäällä tauottamisella saadaan aikaan paitsi tehokkaampia, myös sitoutuneempia työntekijöitä.

Joustavuus vähentää työkyvyttömyyseläköitymistä tai ihan vain helpottaa työssäkäyvien päivittäistä stressiä, kirjoittaa etätyöpäivän blogissaan myös Työterveyslaitoksen psykologi Mikael Sallinen.

Työtehokkuus paranee, kun ihmiset saavat itse määritellä missä ja mihin aikaan tekevät töitä. Joustavuus mahdollistaa muun muassa harrastuksissa tai asioilla käymisen keskellä päivää. Tämä helpottaa monien elämää, sillä useat virastot ja pienet liikkeet sulkevat ovensa niin kutsutun toimistotyöajan päättyessä. Etätöissä tällaiset siirtymät ovat entistäkin helpompia.

Ei miten tehdään, missä tehdään, vaan mitä tehdään

Miksi etätyöt sitten eivät ole yleistyneet Suomessa, vaikka näyttöä on etätyön hyödyistä sekä työntekijälle että työnantajalle? Tietenkään kaikilla aloilla etätyöskentely ei ole mahdollista, mutta mikä perustelee monien toimistotyöpaikkojen nihkeyden etätöitä kohtaan? Päällimmäinen perustelu lienee luottamuksen puute. Johtajasukupolvi ei koe olevansa vallan kahvassa, jos työntekijä on poissa työpaikalta.

Etätyöläisen johtaminen vaatii lisäksi aivan omanlaistaan yritysviestintää, mikä saattaa myös joidenkin mielestä olla ongelma. Nykyään, kun suuri osa työasioista hoidetaan muutenkin puhelimitse tai sähköpostilla, tuntuu läsnäolopakko työpaikalla kuitenkin vanhanaikaiselta. DNA:lla Mutkaton työ -malliksi kutsuttu etätyömalli ei saanut varauksetonta kannatusta.

Käytäväkeskustelussa sain myös yksittäiseltä johtajalta palautteen, että työt eivät hoidu, kun ollaan poissa konttorilta. Tähän oli helppo vastata, että emme seiso toimistollakaan selän takana varmistamassa miten työt hoituvat. Paikka ei ratkaise, vaan tulokset ja siihen meidän tulisi keskittyä, kirjoittaa etätyöpäivän blogissaan DNA:n henkilöstöjohtaja Marko Rissanen.

Sittemmin malli on havaittu kannattavaksi

Niin esimiesten kuin henkilöstön näkökulmasta koettiin, että työn tuottavuus on noussut. Mittarit osoittivat toisen päätavoitteen toteutumisen eli työtyytyväisyys jatkoi kehittymistä tutkimuksesta toiseen, Rissanen kirjoittaa.

Joillekin läsnäolo työpaikalla kuitenkin on edellytys kokea kuuluvansa työyhteisöön. Nykyään yleistyneet sosiaalisen median kanavat kuitenkin mahdollistavat kommunikaation työyhteisön kesken, vaikka kaikki eivät olisikaan paikalla. Osa tiimiä voi olla, vaikka ei olisikaan fyysisesti työpaikalla.

Mielestäni tärkein yksilöllisesti joustaviin työaikoihin kätkeytyvä riski on yhteisöllisyyden ja sitä tukevien yhteisten aikarytmien murentuminen, Sallinen kirjoittaa.

Hän pohtii myös voiko yhteisöllisyyttä kokea teknologiavälitteisesti.

Ehkä voin tai ehkä minua nuoremmat sukupolvet voivat. Ehkä pitäisi mennä pistäytymään jossain kahvilassa. Luin lehdestä, että niissä kokoontuu paljon etätyöntekijöitä, jotka muutoin kokisivat jääneensä yksin, Sallinen kirjoittaa.

Etätyö edellyttää itseohjautuvuutta

Etätyössä on myös korostunut riski siihen, että työ ja vapaa-aika alkavat sulautua toisiinsa. Työ hivuttautuu osaksi vapaa-aikaa, kun molemmat tapahtuvat kotoa käsin. Tähän ratkaisuna voisi toimia esimerkiksi niin kutsuttu lähitoimisto, joka sijaitsee lähempänä työntekijän kotia kuin varsinainen työpaikka.

Myös työergonomia saattaa kärsiä etätöissä. Puutteelliset tilat ja työskentelyvälineet saattavat vaikeuttaa työntekoa etänä. Kotitoimistossa pitäisikin panostaa kunnollisiin työtiloihin, jos etätyöstä aikoo tehdä säännöllisen toimintatavan, tämä puolestaan voi aiheuttaa työntekijälle ylimääräisiä kustannuksia. Joskus myös perheeltä vaaditaan sopeutumista etätyötä tekevän ymmärtämiseksi. Perheen pienimmille voi olla vaikea selittää, että vanhempi on töissä, kun hän onkin kotona.

Loppujen lopuksi on hyvin yksilökohtaista kenelle etätyöt sopivat. Työntekijän pitäisi olla itseohjautuva ja työn riittävän itsenäistä, jotta etätyö onnistuu ja on tehokasta. Työntekijä on etätöissä itse vastuussa työnsä onnistumisesta.

Teksti: Nina Hurme
Kuva: Pixabay

Kommentit