Monipaikkaisessa työssä ei kannata unohtaa ergonomiaa

Nykyisin tietotyötä saatetaan tehdä oman, vakiintuneen työpisteen sijaan entistä enemmän monissa eri tiloissa. Muuttuva ympäristö voi virkistää ja parantaa keskittymistä, mutta samalla on kiinnitettävä erityisesti huomiota työnteon ergonomiaan.

Etenkin tietotyön osalta työkulttuuri on kokenut viime vuosien aikana muutoksen, joka näkyy myös konkreettisesti monen yrityksen toimitiloissa. Etätyön tekeminen ja työtehtävien mukaan muuntautuvat työtilat ovat yleistyneet, ja entistä useammissa yrityksissä on liikkuvaa ja monipaikkaista tietotyötä tekeviä mobiileja työntekijöitä. Sen myötä työtä myös tehdään entistä enemmän paikoissa, joita ei ole alun alkaenkaan suunniteltu työtiloiksi: kotona, asiakkaan tiloissa, junassa tai vaikka kahvilassa.

Joissain yrityksissä on saatettu tämän kulttuurisen muutoksen myötä siirtyä työntekijöiden pysyvistä työpisteistä monitilatoimistoihin, joissa omia työpisteitä ei varsinaisesti ole. Tällä tavoitellaan yhtä lailla työviihtyvyyden parannusta, mutta mahdollisesti myös säästöä yrityksen toimitilakuluihin ja tilojen optimaalisempaa käyttöä.

Jos työpiste vaihtelee päivästä toiseen, tulee ergonomiaan kuitenkin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Aiemmin riitti, että työergonomia säädettiin kuntoon kunkin työntekijän mittojen mukaan tämän omalle, pysyvälle työpisteelle, eikä säätöjä siitä enää juuri tarvinnut muuttaa. Kun varsinaisia omia työpisteitä ei enää ole, perustuu ergonomia helppoon säädettävyyteen ja siihen, että työympäristö osataan itse valita kunkin työtehtävän tarpeiden mukaiseksi.

Työn luonne säätelee monitilaympäristöä

Jos omaa työpistettä ei ole, kuluuko työpäivän alussa turhaan työaikaa sopivaa tai edes vapaata työtilaa haeskellessa? Ja kun jonkinlainen työpiste vihdoin löytyy, väsyykö selkä väärin säädettyjen kalusteiden puristuksessa ja vierestä kantautuva puheensorina häiritsee työpuheluihin keskittymistä?

Monitilatoimistossa on hyvä työskennellä – kunhan se suunnitellaan oikein. Ergonomian asiantuntija ja tuotepäällikkö Mika Nyberg Työterveyslaitokselta suosittelee aloittamaan monitilatoimiston suunnittelun yrityksen omista tarpeista, mitä juuri omassa yrityksessä tehdään ja millaisia vaatimuksia työlle ja sitä kautta myös työtiloille on.

– Se tarkoittaa sitä, että on erilaisia työtiloja monenlaisiin tehtäviin: jos työtehtävä vaatii erityistä keskittymistä, sille löytyy oma tila, jossa esimerkiksi ääniympäristön suunnitteluun on kiinnitetty erityistä huomioita ja siellä saa rauhassa tehdä töitä ilman keskeytyksiä.. Ja työ vaatii puhelimessa oloa, niin sille on yksityinen ja rauhallinen työtila, kertoo Nyberg.

– Sellaisiakin tapauksia on, jossa yrityksessä on siirrytty avotilasta yksittäisiin huoneisiin sen takia, että koettiin ettei avotilassa pysty keskittymään ja siellä on liikaa häiriöitä.

Ihmiset ovat erilaisia, ja hyvin suunnitellut monitoimitilat ennen kaikkea vastaavat joustavasti yksilöiden ja työyhteisön erilaisiin tarpeisiin, jolloin ne todella edistävät työhyvinvointia. Nyberg toteaa, että monitilatoimiston suunnittelussa voidaan epäonnistua, jos siinä on lähdetty vain esimerkiksi kalusteet edellä:

– On hankittu vain uusia kalusteita ja ajateltu, että työviihtyvyys tulee sillä. Monitilatoimistoissa tarvitaan kuitenkin esimerkiksi neuvottelutiloja, tiloja ryhmätyöskentelyyn ja yksintyöskentelytiloja. Niiden lisäksi voi olla vapaampia tiloja, joissa voi kohdata ihmisiä.

Nyberg lisää, että monessa yrityksessä monitilatoimisto konkretisoituu siinä, että tiloissa on myös eri paikkakunnilta tulevia työntekijöitä ja vierailijatyöpisteitä. Työhyvinvoinniksi se muuttuu kuitenkin vasta sitten, kun tilat on suunniteltu niin, että niihin on helppo tulla ja vierailijoille on sopivat työvälineet ja paikka, johon esimerkiksi oman kannettavan tietokoneensa voi laittaa.

Säädöt kuntoon työterveyshuollon avustuksella

Kun työpaikalla on luovuttu työntekijöiden omista työpisteistä, korostuu työtehtäviin sopivien tilojen lisäksi myös työtuolien ja -pöytien säädettävyyden merkitys. Yritysten kannattaisikin huomioida se myös kalustehankinnoissaan. Usein ergonomiset, optimaalisesti säädettävät toimistokalusteet ovat tosin käytännössä kustannuskysymys.

– Siihen ei ole kuitenkaan oikotietä, jos halutaan saada mahdollisimman monelle helppo säädettävyys ja että eri kokoiset ihmiset olisivat siinä samalla viivalla, toteaa Nyberg.

Sähkösäädettävän pöydän avulla työtä voi tehdä seisten tai istuen. Ja vaikka käyttäjinä olisikin hyvinkin eri kokoisia ihmisiä, säädettävät työtuolit mahdollistavat ainakin suurimmalle osalle hyvän ergonomian. Säädettävät tuolit ja pöydät pitäisi kuitenkin vielä osata myös säätää itselle sopivaksi.

– Kokonaiskuva on, että ihmiset ovat vähän laiskoja säätelemään niitä. Monet ovat ergonomiastakiinnostuneita, mutta se ei ole sellainen toimintapa, myöntää Nyberg.

Hän kehottaa hankkimaan työterveyshuollosta opastusta siihen, että perustyöasento osattaisiin säätää itselle hyväksi. Lisäksi työssä jaksamisen kannalta olisi hyvä, että työpistettä ja -asentoa ylipäätään vaihdeltaisiin päivän aikana.

– Edelleenkin se työasennon vaihtelevuus on tärkeää. Istumista ei pidä täysin kriminalisoida, mutta ei koko päivän seisominenkaan ole välttämättä hyvästä, huomauttaa Nyberg.

Monella työpaikalla työtä saatetaan tehdä pääosin kannettavalla tietokoneella, jolloin ergonomia voi jäädä auttamatta sivuosaan ja työasento on ennen pitkää kaikkea muuta kuin mukava. Miten kannettavalla tietokoneella työskentelystä voitaisiin saada edes hieman ergonomisempaa?

– Lähtökohtaisesti on optimaalista, että nenäkorkeus on läppärin yläreunan kohdalla. Ensin tulisi kiinnittää huomiota niskan asentoon, pitää niska suorana ja yläraajat rentoina ja sitten laskea katse ruutuun. Yleensä läppäri jää vähän alas, mutta näihin asioihin huomiota kiinnittämällä työasentoa pystyy vähän parantamaan, neuvoo Nyberg.

Työhyvinvointi koostuu monesta asiasta

Työssä jaksamisen kannalta parasta olisi, jos työympäristön ja -asennon voisi valita kulloisenkin tehtävän mukaan. Jos työ vaatii esimerkiksi paljon kirjoittamista, sitä varten on hyvä olla riittävästi tukea yläraajoille. Sähköpostit ovat yleensä lyhyempiä kirjoittaa, joten niihin vastatessa töitä voidaan Nybergin mukaan tehdä vähän aikaa vaikka sohvaltakin käsin.

– Tai jos on läppärin ääressä, mutta työ vaatii kirjoittamisen sijaan enemmän mietiskelyä tai ajattelua, voi olla sellainen ympäristö, että olisi mukava asento.

Jos työtä tehdään pääasiassa työpisteellä istuen, yleinen suositus olisi nousta vähintään kerran tunnissa ylös jaloittelemaan. Nyberg kertoo kuitenkin vierastavansa mitään absoluuttisia minuuttiarvoja: tuotakaan suositusta ei tarvitse noudattaa orjallisesti, vaan ennemminkin tunnistaa se, että välillä työpisteeltä on hyvä nousta.

– Uskon enemmän siihen, että monitilatoimistot monipuolistavat ihmisen toimintaa. Ei ole kauhean vaarallista mennä välillä vaikka sohvalle istumaan ja tekemään töitä läppärillä. Vaikka se ei ole välttämättä niin ergonomista, tärkeää on asennon vaihtelu.

Nyberg kannustaa yrityksiä tarjoamaan henkilöstölle joustavasti ratkaisuja työhyvinvoinnin parantamiseen, ja ennen kaikkea osallistamaan työntekijöitä suunnittelemaan omaa työympäristöään. Onhan työhyvinvointi kuitenkin monen tekijän summa:

– Hyvinvointi ja jaksaminen ovat useista asioista koostuvia eivätkä yksittäisiä temppuja. Toki työpisteiden ergonomia ja säädettävyys on tärkeää, mutta työhyvinvointia lisäävät myös erilaiset joustot ja monitilaympäristö.

Lähde: TTL

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Pixabay

Kommentit