Valmistavan teollisuuden yritykset ovat saman kysymyksen ääressä: miten kehittää toimintaa ja parantaa kannattavuutta? Vastausta tähän haetaan nyt myös Alihankinta-messuilla, joissa käsitellään tänä vuonna muun muassa älykästä teollisuutta ja datan hyödyntämistä turvallisesti ja tuottavasti.
Viime vuonna Alihankinta-messut järjestettiin koronatilanteen vuoksi täysin virtuaalisena. Tällä kertaa tapahtuma palaa taas totuttuun tapaan Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen. Viimevuotinen Datasta bisnestä -teema on haluttu kuitenkin säilyttää, koskettaahan aihe läheisesti monia teollisuuden alan toimijoita.
Teollisuuden digitaalinen uudistuminen etenee nyt pakon edessä vauhdikkaammin kuin koskaan, totesi Business Tampereen ohjelmajohtaja Seppo Haataja viimevuotisessa nettikolumnissaan.
Maailmanlaajuiset alihankintaverkostot ovat hänen mukaansa murrosvaiheessa. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia niille, jotka pystyvät ottamaan käyttöönsä uusia teknologioita ja hyödyntämään niitä tehokkaasti.
Teollisuusala on muutosten edessä
Älykkään valmistavan teollisuuden kokonaisuutta VTT:llä johtava Karoliina Salminen kertoo digitalisaation ja automatisaation olleen jatkuvasti enemmän ja enemmän läsnä hankkeissa, joita he tekevät yritysten kanssa.
– Ei ole hanketta, jossa sitä ei olisi jollain tavalla käsitelty, hän summaa.
Salminen toteaa yritysten ymmärtävän nykyään digitalisaation arvon ja osaavan hakea apua sen edistämiseksi toiminnassaan. Samaan aikaan teollisuudessa on tapahtumassa myös muunlaista murrosta. Esimerkiksi kestävä kehitys on noussut hänen mukaansa parin viime vuoden aikana vahvasti esille, vaikka siitäkin on puhuttu alalla jo pitkään.
– Miten yritykset siihen käytännössä lähtisivät mukaan, mitä pitäisi tehdä ja miten siitä saataisiin kilpailuetua, se on yksi asia. Toinen, mikä on noussut, on teollisen työn murros, ihmisen ja koneen rajapinta ja millaista teollinen työ on ihmisille tulevaisuudessa, Salminen sanoo.
Digitalisaatio liittyy myös vahvasti tähän teollisen työn tekemisen muutokseen. Vaikka tuotantolaitoksissa on entistä enemmän robotiikkaa ja automaatiota, Salminen huomauttaa teollisuuden työvoimatarpeen vain kasvaneen, ja alalle palkataankin nykyisin runsaasti lisää työntekijöitä.
Digitalisaatio osaksi koko tuotantoketjua
Pelkistä juhlapuheista ja ”hyvästä pöhinästä” ei kuitenkaan saada kannattavaa liiketoimintaa itsestään. Mitä älykäs teollisuus ja teollisuuden digitalisaatio käytännössä voivat merkitä valmistavalle teollisuudelle?
Aihetta voidaan Salmisen mukaan katsoa monesta eri kulmasta. Ensimmäisenä hän nostaa esille itse valmistusmenetelmän digitalisoinnin: tuotantoon tuodaan robotiikkaa, automaatiota ja IoT-ratkaisuja, joissa eri koneet ja laitteet ovat kytköksissä toisiinsa. Digitalisaatio voi kohdistua kuitenkin moneen muuhunkin, kuten yrityksen valmistamiin tuotteisiin.
– Tuotteisiin itseensä tuodaan lisää älyä ja niiden kylkeen uusia digitaalisia palveluita, hän kuvailee.
Salminen huomauttaa digitalisaation muuttavan myös tuotantohenkilöstön työnkuvaa ja sitä kautta tehostavan yritysten toimintaa. Myös asiakasrajapinnan digitalisaatio on hänen mukaansa edennyt.
– On todellakin tärkeää ennakoida mitä tilataan, mitä halutaan ja miten voidaan joustaa.
Nämä ovat kuitenkin vain muutamia esimerkkejä siitä, miten digitalisaatio valmistavassa teollisuudessa vaikuttaa. Salminen painottaa, ettei yritysten tulisi tarkastella vain yhden tietyn toimintansa digitalisoimista, vaan ottaa digitaalisuus osaksi koko tuotantoketjua. Perimmiltään sen tulisi ulottua yrityksen ulkopuolelle aina alihankintaketjuun, asiakkaisiin ja toimitusverkostoon asti.
– Se on pitkälle juuri ajattelutavan ja kulttuurin muutosta, hän tiivistää.
Resilienssin ja verkostojen merkitys korostunut
Maailmanlaajuinen koronapandemia ja sen luoma epävarmuus vaikuttivat myös valmistavan teollisuuden toimintaan – ja herättivät yritykset miettimään uusia toimintatapoja.
– Kyllähän se on avannut silmiä sille, kuinka riippuvaisia ollaan oltu tietyistä komponenttien toimittajista tai tietyistä maantieteellisistä sijainneista, toteaa Salminen.
Alalla on hänen mukaansa sen myötä ryhdytty puhumaan tuotantoketjun resilienssistä, joka tarkoittaa muutosjoustavuutta, kykyä sopeutua arvaamattomiin tilanteisiin. Yritykset ovat kiinnostuneet kasvattamaan resilienssiään ja etsimään vaihtoehtoisia toimintatapoja voidakseen varautua muutoksiin.
– Rakennetaan joustavuutta, kykyä nopeisiin muutoksiin ja sitä, että henkilöstössä on tarpeeksi osaamista ja että osaaminen ei ole yhden henkilön varassa, Salminen muotoilee.
Muutosten keskellä suomalaisen teollisuusalan etuna on verkostomainen ajattelu, jossa yrityksellä on useita kumppaneita ja toimijoita, joiden kanssa se on tekemisissä. Tämä on Salmisen mukaan ollut kotimaisessa teollisuudessa jo perinteisesti vahvaa ja näkynyt pientenkin yritysten toiminnassa.
Teknologialla parempaa kilpailukykyä
Kaiken kaikkiaan Salminen näkee teollisuuden digitalisaation olevan mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Vaikka osa teollisuustuotannosta on viime vuosien aikana siirtynyt Aasiaan, hän toteaa Euroopassa olevan vakaa toimintaympäristö ja toimivat järjestelmät.
– Etäisyyksillä ei ole sinänsä enää niin paljon merkitystä, sillä useat huollot ja korjaukset voidaan hoitaa etänä, hän huomauttaa.
Tuotannon paluumuutto ei ole siis mikään mahdoton ajatus, vaan voi jopa parantaa yritysten kaipaamaa resilienssiä. Hän arvioi teollisuuden siirtyvän tulevaisuudessa ylipäätään enemmän kohti hajautettua tuotantoa.
– On useampia pienempiä tehtaita ja tuotantolaitoksia lähempänä loppukäyttäjää ja asiakasta, eikä jättitehtaita keskellä ei mitään.
Salminen huomauttaa, että yritykset, jotka osaavat hyödyntää teknologiaa, voivat parantaa kilpailukykyään – ja menestyä. Sama koskee kestävän kehityksen mukaan tuotettuja tuotteita. Hän arvioi niiden olevan Suomen teollisuudelle suuri valttikortti, joka kannattaisi ottaa käyttöön.
– Valmistetaan kestävästi ja tuodaan näkyväksi koko ketjun hiilijalanjälki: missä on valmistettu, mistä materiaalit ovat tulleet. Ja Suomessa on hyvää teknologiaosaamista. Teknologiaa tarvitaan, jotta voidaan valmistaa energiatehokkaasti ja kiertotaloutta hyödyntäen, hän muistuttaa.
Yhteistyöllä uutta liiketoimintaa
Suomalaisilla teollisuusalan yrityksillä onkin Salmisen arvion mukaan suhteellisen hyvät valmiudet menestyä globaalissa kilpailussa panostamalla digitalisaatioon.
Vaikka digitalisaatiolla saadaan jossain määrin tuotettua hyvin lisäarvoa, sitä voitaisiin hänen mielestään saada myös enemmänkin. Hän korostaa koulutuksen merkitystä kotimaisen teollisuuden kannattavuuden parantamisessa.
– Suomessa pitää voida pystyä tekemään korkean lisäarvon työtä. Sitä pitää saada teollisuuteen lisää, hän painottaa.
Tässä etuna on Salmisen mukaan se, että Suomessa on maailmanluokan digiyrityksiä. Kysymys kuuluu, osaavatko teollisuusyritykset hyödyntää noita maailmanluokan yrityksiä. Tässä teollisuudella olisikin hänen mielestään laajentamisen paikka. Hän harmittelee teollisuuden ja ohjelmistoalan yritysten olevan edelleen omissa siiloissaan: maailmalla tunnettuja digialan kotimaisia menestyjiä ei välttämättä edes tunneta kotimaassa.
– Ne pitäisi parittaa yhteen ja sitä kautta tuoda uutta osaamista ja uusia palveluita.
Yritykset rohkeasti kehittämään uutta
Kotimaisen teollisuuden digitalisoitumisen tiellä on vielä myös esteitä – tai ainakin hidasteita. Salmisen mielestä yrityksillä voisi olla vielä kehitettävää ajattelumalliensa ja liiketoimintansa osalta. Hän soisi yritysten katsovan rohkeammin eteenpäin.
– Ei vain digitalisoida nykyistä tuotetta tai tuotantoa, vaan katsotaan, mitä muuta sen jatkoksi voisi tulla, mitä uutta liiketoimintaa.
Salminen myös kannustaa teollisuusalan toimijoita kehittämään uutta toimintaa yhteistyössä digialan yritysten kanssa. Hän muistuttaa, että suomalaisen teollisuuden valttikortti on juuri verkostoituminen ja avoin, luottamuksellinen yhteistyö toimijoiden kesken. Lisäksi hän peräänkuuluttaa kotimaisilta teollisuusyrityksiltä rohkeutta ja strategista visiota investoida uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehittämiseen.
– Sitä tarvittaisiin, että täällä voidaan tehdä kannattavaa teollisuustoimintaa, hän toteaa.
– Pyörät nyt vain pyörimään ja visioimaan. Ja hyödynnetään sitä osaamista, mitä Suomessa on!
Datasta lisäarvoa ja uusia palveluita
Alihankinta-messujen teemana on Datasta bisnestä – eikä suotta. Datalla on tärkeä rooli teollisuustoiminnan kannattavuuden ja tehokkuuden parantamisessa.
Kun yrityksen tuotanto perustuu tuotteiden kysyntään, sen ei ole tarpeen ylläpitää suuria varastoja. Tämä edellyttää riittävästi dataa, jota on myös osattava analysoida. Näin kysynnästä voidaan tehdä paikkansapitäviä ennusteita, joilla tuotantoa ohjataan automaattisesti.
Karoliina Salminen toteaa datassa olevan teollisuusyrityksillä valtavasti mahdollisuuksia. Sitä on kuitenkin osattava hyödyntää oikein.
– Yrityksillä on usein dataa yllin kyllin. Dataa on helppo kerätä ja sitä saa joka paikasta, mutta mitä sillä tehdään?
Hän painottaa yritysten tarvitsevan uudenlaista ajattelumallia. Pelkkä datan kerääminen ei riitä, vaan on mietittävä, mikä tuon kerätyn datan arvo on yrityksen liiketoimintamallissa ja strategisessa ajattelussa ja miksi sitä kerätään.
Salminen toteaa yritysten tavoittelevan datan avulla toki parempaa kannattavuutta. Datan perusteella asiakkaille pitäisi kuitenkin myös pystyä tarjoamaan uusia palveluita ja uutta lisäarvoa.
– Pitää osata analysoida, mitä se data kertoo, on osattava tehdä päätelmiä ja sen perustella muuttaa tuotannon tapaa asiakkaan tietyn tarpeen mukaan. Näin saadaan irti se hyöty, hän tiivistää.
Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Freepik