Työtiloilla on iso vaikutus hyvinvointiin ja työtehoon. Kun työtiloista aletaan virittämään hyvinvointia edistäviä, liikkeelle kannattaa lähteä perusasioista: toimivatko ilmanvaihto ja valaistus? Onko akustiikka kunnossa ja työrauha taattu?
Hyvinvointia edistävä työtila – olkoon se jatkossa kaikkien suomalaisten työpaikkojen normi. Tätä tavoitetta ajaa omalla työllään myös Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija, työ- ja organisaatiopsykologi Virpi Ruohomäki. Hän tutkii muun muassa uusia työnteon tapoja ja työympäristöjä sekä henkilöstön hyvinvointia ja kehittää terveyttä ja hyvinvointia edistäviä työtiloja yhdessä yritysten kanssa.
–Tosi pitkään työtilat on nähty vain kustannuksena ja ongelmana, mutta itse haluan tuoda keskusteluun kokonaan uuden näkökulman. Sen, että työtila voi olla hyvinvointia edistävä, toteaa Ruohomäki.
Hänen mukaansa Suomessa asiaan ollaan vasta heräämässä, ja maailmallakin hyvinvointia edistävät työtilat ovat vielä uutta. Työtilojen aitoon toimivuuteen ja käyttäjälähtöiseen suunnitteluun kannattaa kuitenkin satsata. Hyödyt voivat nimittäin näkyä yrityksen tuloksessa.
–Työtiloihin satsaaminen näkyy vähentyneinä poissaoloina ja sairasteluina sekä parempana ilmapiirinä – hyvät työskentelyolosuhteet tukevat jopa hyvää yhteishenkeä. Aiemmin ei ole ehkä ajateltu, että työtilat voivat olla hyvän tuloksen mahdollistaja – enemmän työtilojen suhteen on nähty vain haittoja sekä ongelmia. Monelle yritykselle voikin olla uusi ajatus, jopa yllätys, että tosiaan – hyvät työtilat voi nähdä myös yhtenä resurssina.
Vuorovaikutusta, mutta myös yksityisyyttä
Hyvinvointia edistävän työtilan peruslähtökohta on, että työtilat ovat terveelliset, turvalliset sekä työntekijöille ja työlle sopivat – mielellään myös eri henkilöstöryhmien ja asiakkaidenkin vaatimukset huomioivat. Tästä pidemmälle vietynä työtiloista voi virittää sellaiset, että ne aidosti edistävät tiloissa olevien henkilöiden hyvinvointia ja siivittävät ihmiset parempiin suorituksiin. Hyvinvointia edistävä työtila ei välttämättä synny yksittäisistä kalusteista tai muista tilaratkaisuista, vaan kokonaisvaltaisesta työn eri sisällöt ja toiminnot sekä eri ulottuvuudet huomioivasta suunnittelusta. Ruohomäki korostaa etenkin työtilan sosiaalista ulottuvuutta.
–Tältä osin toimiva työtila voi edistää henkilöstön vuorovaikutusta, yhteistyötä ja yhteistä oppimista. Mutta hyvinvointia edistävällä työtilalla on myös psykologinen ulottuvuus: tila kunnioittaa henkilökohtaisen tilan tarvetta, ja tarjoaa myös yksityisyyttä silloin kun sitä tarvitaan. Etenkin moderneissa monitilaratkaisuissa näitä molempia ulottuvuuksia onkin huomioitu.
Kokoustilaakin voi katsoa uusin silmin
Monitilatoimistot ja tilojen yhteiskäyttö ovat tietotyön ja digitalisaation myötä yleistyneet.
–Mutta ei perinteisissä huonetoimistoissakaan mitään vikaa ole, ne ovat edelleen ihan hyviä vaihtoehtoja. Monessa tutkimuksessa, jossa eri toimistotyyppejä on vertailtu, moni tietotyötä tekevä pitää huonetoimistoa hyvänä ja kokee vointinsa siellä hyväksi, Virpi Ruohomäki kertoo.
Riippumatta siitä ollaanko monitila- vai huonetoimistossa, teknisesti toimivat ja ergonomiset kokoustilat ovat työtehon ja hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia, toteaa Ruohomäki. Hän kannustaa hyödyntämään yrityksen kokoustiloja muuhunkin kuin kokouksiin.
–Tilaan voi vetäytyä vaikkapa hiljaiseen työskentelyyn tai spontaaneihin palavereihin.
Kokoustiloja kuten muitakin työtiloja voi katsoa uusin silmin, ja niitä voi luovalla otteella kehittää paremmiksi yhdessä henkilöstön kanssa.
Luontoa ja liikuntavälineitä lepotilaan
Myös lepotiloja kannattaa tarvittaessa kehittää paremmiksi.
–Lepotilasta voi tehdä hyvinkin rentouttavan ja palauttavan pienin keinoin. Lepotilassa voisi olla vaikka mahdollisuus päästä makaamaan tai seisomaan. Jos henkilö tekee päätetyötä, olisi hyvä jos ikkunasta voisi katsella kauas maisemaa – tällöin silmät ja aistit rentoutuvat.
Jos maisemaikkunaa tai luontonäkymää ei ole, Ruohomäen mukaan viherkasvit ja jopa luontokuvat voivat auttaa aisteja elpymään ja ihmistä palautumaan.
– Saatavilla on muun muassa akustolevyjä, joissa on luontokuvia. Tällaisillakin asioilla voidaan tukea etenkin tietotyötä tekevien palautumista.
Lepotilaan kaikkien saataville voisi tuoda myös pieniä liikuntavälineitä, vaikkapa jumppapallon, kuminauhan ja jumppakepin.
–Etenkin jos työskentelee istuen, pienikin taukoliikunta tekee hyvää ja voi parantaa työtehoa.
Työ muuttuu, mutta muuttuvatko työtilat?
Työtilojen kehittämistä täytyy alkaa miettiä viimeistään siinä vaiheessa, kun tiedetään että työ ja työnteon tavat muuttuvat.
–Esimerkiksi toimistotilojen kirjo on hyvin laaja Suomessa. Välillä tuntuu, että nykyaikaista tietotyötä tehdään viime vuosituhannen tiloissa.
Ruohomäki sanookin, että kun yrityksen johto alkaa kehittää ja uudistaa organisaatiota, strategiaan on syytä ottaa mukaan myös työtilat ja toimintatavat niissä. Näin tiloista voidaan suunnitella sellaiset, että ne tukevat yrityksen uutta strategiaa ja työkulttuuria. Ja kun hyvinvointia edistäviä työtiloja lähdetään suunnittelemaan, kannattaa käyttäjät osallistaa mukaan.
–Kannustan työtilojen osallistavaan, käyttäjälähtöiseen suunnitteluun – siihen, että kysytään myös henkilöstön kokemuksia siitä, mitkä asiat työympäristössä tukisivat työn sujumista, ja miten työtilasta tehdään meidän organisaation näköinen ja meidän ihmisille sopiva.
Henkilöstöltä hyviä ideoita tiloihin
Virpi Ruohomäen mukaan käytännön hyvät ideat hyvinvointia edistävien työtilojen kehittämiseen voivat löytyä henkilöstöltä helpostikin.
–Työtilojahan voidaan kehittää pienilläkin parannuksilla; isoja ja kalliita kokonaisremontteja ei välttämättä tarvita, kun parannetaan työskentelyolosuhteita – on kyse sitten akustiikasta, valaistuksesta, materiaaleista tai työtilan yleisestä siisteydestä.
Työympäristön kehittämisen ensiaskel onkin laittaa kuntoon perusasiat:
–Huolehditaan siitä, että ilmanvaihto toimii, eli sisäilma on puhdasta ja raikasta, eikä työtila ole liian kuuma tai vetoinen.
Myös akustiikasta täytyy huolehtia. Etenkin monitilatoimistoissa se voikin olla työtehoa ratkaisevasti heikentävä asia.
–Olemme tutkineet johdon ja henkilöstön kokemuksia monitilatoimistoista. Niissä havaitut ongelmat liittyvät työrauhan ja yksityisyyden puutteisiin sekä työn keskeytyksiin. Näitä ongelmia voi tulla varsinkin, jos akustiikka ei ole kunnossa, vetäytymistiloja ei ole tarpeeksi tai työpisteet ovat liian lähellä toisiaan, Ruohomäki kertoo.
Ihmiskeskeistä valaistusta tutkitaan
Myös tarkoituksenmukainen valaistus on työtehon kannalta tärkeää. Valoa tulee olla riittävästi, eikä valo saa välkkyä tai häikäistä. Nykyään on alettu puhua myös ihmiskeskeisestä valaistuksesta, jossa työtiloihin tuodaan päivänvaloa simuloivaa ja päivärytmiä seuraavaa valaistusta. Korkean kelvin-arvon omaavan viileämpisävyisen valaistuksen kerrotaan piristävän ja jopa parantavan työtehoa.
– Näitä ihmiskeskeisen valaistuksen ratkaisuja on tulossa markkinoille pikkuhiljaa, samoin uutta tutkimustietoa aiheesta. Tämä on selvästi eräs trendi. Meilläkin on uusi ActiveWorkSpace-tutkimushanke, jossa yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa lähdemme tutkimaan ihmiskeskeistä valaistusta työtiloissa, kertoo Virpi Ruohomäki.
Hänen mukaansa se tiedetään jo tähänastisten tutkimusten perusteella, että valaistustarpeessa on jonkin verran yksilöllisiä eroja.
–Iäkkäämmät tarvitsevat selkeästi enemmän valaistusta kuin nuoremmat. Sen takia monissa paikoissa on siirrytty säädettävään valaistukseen, jossa yksilö itse voi säätää valoa.
Työtilojen valaisimet kannattaakin uusia yksilöllisesti säädettäviin ja energiatehokkaisiin LED-valoihin.
–Uusilla valaistusratkaisuilla voi edistää hyvinvointia ja työtehoa, mutta myös energiansäästöä.
Tyky-päivä virkistää ja kehittää yhteishenkeä
Tyky-päiviä järjestetään monissa yrityksissä myös tänä vuonna. Mahdollisuuksia tyky-päivän toteutukseen on Tampereella ja muuallakin Pirkanmaalla monenlaisia: tarjolla on muun muassa liikunnallisia aktiviteetteja, kaupunkiseikkailuja, ongelmanratkaisua pakohuoneissa, monipuolista kulttuuria sekä kulinaarisia nautintoja. Nimensä mukaisesti tyky-toiminta on työ- ja toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää. Käytännössä tyky-päivä voi sisältää hyvin monentyyppisiä aktiviteetteja, kunhan ohjelma sopii kaikille osallistujille. Mukava tyky-päivä tuo jo itsessään vaihtelua arkiseen aherrukseen, mutta päivälle kannattaa asettaa myös tavoitteita, ja miettiä, mikä olisi sellaista ohjelmaa, joka aidosti kehittäisi sekä yksilöiden työkykyä että työpaikan yhteishenkeä?
Tykyä voi tuoda yrityksen arkeen vaikka viikoittain
Työkyvyn edistämisen ei tarvitse rajoittua yhteen päivään vuodessa, vaan yrityksen arkeen voi tuoda työhyvinvointia edistäviä elementtejä. Erilaisia hyvinvointipalveluita – esimerkiksi ohjattuja taukojumppia tai hierontaa – voi hankkia työpaikalle, tai henkilöstölle voi antaa mahdollisuuden käyttää työaikaa liikkumiseen. Suomi.fi-palvelun Tepsivät teot työelämään -tietopankkiin on koottu työpaikkojen hyviä käytäntöjä muun muassa työhyvinvointiin ja terveyteen liittyen. Erään työyhteisön jäsen esimerkiksi kertoo, miten heidän työpaikassaan on järjestetty viikoittainen liikuntatunti työajalla: Työnantaja siis käytännössä maksaa meille yhteisen jumppatunnin tai sitten tunnin voi käyttää omalla parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä rohkaisee paremmin liikkumaan kuin se, että pitäisi jaksaa raahautua työpäivän jälkeen erikseen salille.
Lähteinä Tykypaiva.net sekä Tepsivät teot työelämään -tietopankki
Teksti: Saara Pakaslahti
Kuva: Pexels