Yritykset sekä niiden uudet toimintatavat ja innovaatiot ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen ja ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa.
Tutkimusten mukaan suomalainen teollisuus on yksi maailman puhtaimmista, ja on ympäristöteko valmistaa Suomessa. Tämä tuo meille mahdollisuuksia – toivotaanhan esimerkiksi nykyistä kestävämmin tuotettujen sähköautojen akkujen valmistuksesta Suomen seuraavaa vientivalttia.
Kaikenkokoisten ja kaikilla toimialoilla vaikuttavien yritysten kannattaa tutustua kestävän valmistuksen periaatteisiin. Vastuullisesti tuotettujen hyödykkeiden kysyntä nimittäin kasvaa koko ajan. Jos myös alihankintayritys haluaa kilpailuetua ja hyvää mainetta, sen kannattaa olla mukana kestävän valmistuksen etujoukoissa.
Vastuullisuus on alihankkijalle vahva valtti siinä kohtaa, kun toimeksiantajat alkavat vaatia hankintaketjunsa yrityksiltä vastuullisuutta.
Myös sijoittajat ovat entistä kiinnostuneempia investoimaan vastuullisiin yrityksiin, ja viime vuosina sijoitukset Suomeen ovatkin kasvaneet.
Yhteiskuntasitoumus ohjenuorana yrityksillekin
Suomen kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettiin vuonna 2013. Kestävän kehityksen toimikunta päätti perinteisen strategian sijaan laatia kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ”Suomi, jonka haluamme 2050”. Yhteiskuntasitoumuksessa julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden – myös yritysten – kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on keskeinen väline YK:n Kestävän kehityksen toimintaohjelman toteuttamisessa. Sitoumuksessa sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista, joilla mahdollistetaan hyvä elämä nyt ja tuleville sukupolville.
Yhteiskuntasitoumus on Kestävän kehityksen toimikunnan tulkinta siitä, mitä kestävä kehitys tarkoittaa, mutta käytännön toimet lopulta määrittävät kestävän kehityksen sisällön.
Valmiit sitoumukset sitoumus2050.fi-palvelussa
Yritykset, yhteisöt, oppilaitokset, hallinto, puolueet, kaupungit sekä muut tahot voivat antaa oman konkreettisen toimenpidesitoumuksensa kestävän kehityksen yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Sitoumuksen voi antaa ja julkaista sitoumus2050.fi-verkkopalvelussa.
Palvelussa annetut toimenpidesitoumukset tähtäävät 5–10 vuoden aikana toteutettaviin konkreettisiin toimenpiteisiin, toimintatapojen muutoksiin ja innovatiivisiin kokeiluihin, jotka edistävät yhteisesti sovittuja tavoitteita.
Sitoumuksen on luotava uutta, oltava mitattava sekä noudatettava kestävän kehityksen periaatteita. Sitoumuksen laatija asettaa sitoumukselleen tavoitteet, mittarit sekä aikataulun.
Kestävän kehityksen toimikunta, pääsihteeristö ja asiantuntijapaneeli seuraavat sekä tukevat sitoumuksia ja niiden edistymistä.
Elintarvikeala kestävän valmistuksen pioneerina
Yksi reitti kestävämpään valmistukseen voi olla yritysten sitoutuminen materiaalitehokkuuteen. Materiaalitehokkuuden sitoumukset ovat vapaaehtoisuuteen perustuva keino edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kiertotaloutta.
Ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus Suomessa on tehty elintarvikealalle, vuosille 2019–2021. Kyseisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia. Sitoumuksen tavoitteisiin päästään toimilla, joita elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan yritykset tekevät yhdessä.
Sitoumukseen liittymällä yritys sitoutuu tekemään konkreettisia materiaalitehokkuustoimia sekä raportoimaan tuloksistaan vuosittain. Yritys voi valita toimintansa kannalta mielekkäimmät ja tehokkaimmat keinot yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi.
Materiaalitehokkuutta muillekin toimialoille
Esimerkkejä yrityksen toimista sitoumuksessa voivat olla esimerkiksi kokonaisvaikutuksiltaan ympäristöystävällisempien tuotteiden ja pakkausten kehittäminen ja käyttöönotto sekä uuden liiketoiminnan, lisäarvon tai uusien tuotteiden luominen tuotannon sivuvirroista. Eräs toimi voi olla myös logistiikan tehostaminen siten, että ilmastopäästöjä syntyy aiempaa vähemmän.
Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksen myötä Suomi liittyy edelläkävijöiden joukkoon. Sitoumus antaa myös mallia myös muille toimialoille. Tavoitteena on, että materiaalitehokkuuden sitoumukset laajenevat Suomessa muillekin toimialoille. Materiaalitehokkuuden parantamiseen tähtääviä vapaaehtoisia sopimusjärjestelyitä on jo otettu käyttöön muutamissa Euroopan maissa, kuten Isossa-Britanniassa, Sveitsissä ja Alankomaissa.
Lähteet: Sitoumus2050:n, Valtioneuvoston kanslian sekä Motivan verkkosivut.
Teksti: Saara Pakaslahti
Kuva:Pixabay