Verkostoituminen on työelämän uusi musta, ja termiä onkin viime vuosina kuullut enenevissä määrin. Verkostoitumisen tärkeyttä korostetaan nykyään jo opiskeluaikana, sillä erilaisten kontaktien ja yhteistyön merkitys on kasvanut.
Siinä missä kilpailevat yritykset on ennen nähty pelkkänä uhkana, nyt kilpailijoiden kanssa tehtyä yhteistyötä ja verkostoitumista arvostetaan aivan toisella tavalla. Ollaan huomattu, että kilpailun sijasta PK-yritykset voivat yhdistää voimavaransa paremman kilpailuaseman saavuttamiseksi.
– Verkostoitumisessa on paljon etuja. Verkostoituminen voi kasvattaa yrityksen tuottavuutta, myyntiä ja kannattavuutta, kertoo Pirkanmaan Yrityskummit ry:n toiminnanjohtaja Harri Meller.
Verkostoitumisesta voi tuloksellisuuden kasvun ja kulurakenteiden pienenemisen lisäksi seurata muunkinlaista hyötyä. Esimerkiksi yrittäjien asema ja henkinen hyvinvointi parantuu usein verkostoitumisen myötä. Meller kertoo, että moni yrittäjä työskentelee päivät pääsääntöisesti yksin, ja se on monesti henkisesti raskasta.
– Sosiaalinen elämä vaikuttaa jaksamiseen. Yrittäjäystäväpiirillä on tärkeä rooli jaksamisen kannalta. Sosiaalinen elämä tekee työstä ja yrittäjyydestä mielekkäämpää, kun pääsee jakamaan kokemuksiaan ja oppimaan muilta.
Miksi verkostoituminen kannattaa?
Verkostoitumisen motiiveja ovat usein kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen sekä pyrkimys hankkia lisää kapasiteettia ja liikevaihtoa. Taustalla voi olla myös tavoite luoda kustannussäästöjä, jos useampi yritys tai yrittäjä rahoittaa tiettyä toiminta-aluetta, kuten myös yrityksen joustavuuden ja tehokkuuden parantaminen ja riskien jakaminen. Meller kertoo esimerkkinä, että yksin työskentelevä yrittäjä voi vuokrata yhteiset toimitilat muiden pienyrittäjien kanssa. Jos esimerkiksi neljä yrittäjää jakaa tilan vuokran, vuokrakulut putoavat 100:sta prosentista 25 prosenttiin.
– Verkostoituminen tuo yrittäjälle myös tietynlaisen ”back upin”. Yrityksen kasvu verkostoitumisen avulla on monessa tapauksessa riskittömämpää kuin yksin. Ja jos itselle sattuu jotain, voi kääntyä verkoston puoleen, Meller sanoo.
Hyötyä monen kokoisille PK-yrityksille
Pienten tai aloittelevien yritysten resurssit ovat usein rajallisia, joten verkostoitumisella saavutettavat hyödyt ja lisäkapasiteetti ovat monelle erittäin tervetulleita, mutta hyötyä voivat saavuttaa myös isommat PK-yritykset. Isot yritykset toimivat usein vakaalla pohjalla, mutta vakaat ja vanhat tekijät kaipaavat uusia innovaatioita ja toimintamalleja uudistuakseen ja kehittyäkseen, ja pieniltä yrityksiltä näitä usein löytyykin. Pienet yritykset puolestaan tarvitsevat usein kansainvälisiä ja isompia kontakteja, jakelukanavia ja kustannustehokkaita toimintamalleja, joiden äärelle voi olla hankala päästä ilman verkostoa. Isot yritykset avaavat pienemmille toimijoille ovia suurempien mahdollisuuksien äärelle. Vaikka pienellä yrityksellä olisi aivan uutta ja arvokasta osaamista, se saattaa tarvita isomman yrityksen rinnalleen tuomaan näkyvyyttä sekä pehmentämään mahdollisia takaiskuja.
– Yrityksen laajentuminen verkoston kautta on tehokas tapa, ja se lisää myös yrityksen uskottavuutta, Meller sanoo.
Verkoston avulla yritys saa käyttöönsä uusia resursseja, mutta tarjoaa samalla myös omia resurssejaan muiden käyttöön.
Edellytykset onnistuneeseen verkostoitumiseen
Verkostoitumiselle on kuitenkin muutamia edellytyksiä, joista on syytä olla tietoinen ennen yhteistyön aloittamista. Onnistunut yhteistyösuhde vaatii, että yritys on selvillä omasta tilastaan, osaamisestaan, toiminnastaan, sekä vahvuuksista ja heikkouksistaan. On tärkeää olla perillä myös kumppanin taustasta ja motiiveista, ja tutustua kumppaniyritykseen ennen yhteistyön aloittamista. Kumppanin tunteminen ja arvostaminen sekä yritysten välinen luottamus ovat verkostoitumisessa keskeisessä asemassa, kuten myös yhteiset pelisäännöt.
– Riskejä pienennetään laatimalla oikeat pelisäännöt ja sopimalla asioista kunnolla. Monesti yhteistyölle asetetut odotusarvot ovat liian suuret. Verkostoitumisen mahdollisuuksia ja realiteetteja ei usein ymmärretä kunnolla, ja pettymys voi olla kova, kun tulos ei ollutkaan se, mitä odotti, Meller kertoo.
Myös yhteinen näkemys verkoston toiminnasta, osa-alueista sekä tarvittavista sopimuksista on tärkeää yhteistyössä. Tehokas ja toimiva työnjako tukevat verkoston menestymismahdollisuuksia. Usein työnjaossa korostetaan omia vahvuuksia, heikkouksia puolestaan vahvistetaan tai täydennetään kumppanien vahvuuksilla, ja toimivassa yhteistyössä tämä toimii molemminpuolisesti. Vaikka verkostoitumisesta haetaan ensisijaisesti hyötyä, jokaisella yhteistyöhön osallistuvalla pitää olla myös jotain annettavaa verkostolle. Vastuualueita voidaan jakaa yhteistyökumppaneiden kesken, ja onkin luonnollista, että yhteistyöstä eniten hyötyvällä on suurempi vastuu kuin niillä kumppaneilla, joiden saavuttama hyöty on pienempi.
– Verkostoitumisen pitäisi aina olla win-win-tilanne, että kaikki osapuolet hyötyvät, Meller muistuttaa.
Riskejä voi hallita
Verkostoitumisessa tärkein riskinhallintaohje on, että siihen liittyvät riskit kartoitetaan ennen yhteistyön aloittamista. Riskejä voivat olla esimerkiksi liikesalaisuuksien mahdollinen menetys tai luopuminen omista kilpailueduista. Verkostoituminen ei aina tuota halutunlaisia tuloksia, ja nimensä mukaisesti yhteistyö vaatii työtä. Yleisimpiä syitä verkoston kannattamattomuudelle ovat oman yrityksen huono tuntemus, riittämätön sitoutuminen, liian optimistiset aikataulut, rahoituspohjan riittämättömyys sekä se, että tavoitteita ja strategiaa ei ole selkiytetty riittävästi.
– Verkoston yhteistyökumppaneilta edellytetään, että jokainen antaa jotain ja saa myös takaisin. Suurin riski on monesti se, että ei osata tehdä pelisääntöjä eikä ymmärretä verkoston toimintaa. Pitää miettiä miten toimitaan, saako jokainen toimia missä haluaa, tehdäänkö kaikki verkoston kautta, ja kuka siitä saa mitäkin, Meller summaa.
– Jos niistä ei sovita, ei voi kuvitella, että sellainen verkosto eläisi kovin pitkään.
Realistiset tavoitteet yhteistyölle
Yritysten yhteistyölle kannattaa myös asettaa realistisia tavoitteita.
– Yhteistyön mukana tulee aina uusia asioita, ja uudet asiat vaativat osaamista ja opettelemista. Kannattaa huomioida, millaisen tappion yritys kestää, jos yhteistyö ei tuotakaan tulosta, ja varasuunnitelma yhteistyön pettämisen varalle on hyvä laatia. Huomionarvoista on myös, miten verkostosta pääsee pois.
Taloudellisten riskien lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että yhteistyö on virallista. Kaikkien osapuolten etu on tehdä tarvittavat sopimukset ja dokumentit kirjallisina – suullisiin lupauksiin ja hyvään tuuriin ei kannata luottaa. Asianmukaiset vastuu- ja keskeyttämisvakuutukset tulevat usein tarpeeseen, jos yhteistyö osoittautuu kannattamattomaksi.
Apua verkostoitumiseen
Yrityksille on tarjolla monenlaista verkostoitumiseen liittyvää tukea ja neuvontaa, mutta oikeanlaisen tuen löytäminen voi olla vaikeaa.
– Suurin haaste on hajanainen neuvonta. Palveluita tarjoavat sekä julkiset että yksityiset tahot, ja yrityksen voi olla vaikea löytää juuri sitä neuvontaa mitä etsii, sanoo Meller.
Hän kertoo, että tukea verkostoitumiseen tarjoavat erilaiset yhdistykset, yrittäjäjärjestöt, Yrityskummit, Nuorkauppakamari, Rotary sekä Suomen Lions-liitto. Esimerkiksi yrityskummit tukevat yritysten verkostoitumisessa. Yrityskummien takana on laaja kokeneiden yrittäjien verkosto, joka toimii täysin vapaaehtoisperiaatteella ja matalan kynnyksen tukipalveluna valtakunnallisesti. Jo pelkästään Pirkanmaan alueella on 200 yrityskummia, ja yhdistyksen mukana tulee valtava verkosto, osaaminen ja tietotaito. Apu on maksutonta, ja yritys saa oman kummin, jonka kanssa voi sparrata ja kehittää ideoita tai pohtia mihin verkostoa tarvitsee ja mihin kannattaa liittyä mukaan. Meller kuitenkin muistuttaa, että verkostoituminen ei aina vaadi sitoutumista.
– Yrittäjille järjestetään paljon pitchaus-tilaisuuksia, joissa osallistujat käyvät esittelemässä itsensä ja kertovat mitä tekevät, ja pääsevät vaihtamaan ajatuksia ja käyntikortteja.
Verkostoitumistilaisuuksia järjestävät muun muassa yrittäjäjärjestöt, yrityskummit sekä kauppakamari.
– Mitä enemmän on verkostoja, sen laajemmat ovat mahdollisuudet. Sanoisin, että verkostoituminen kannattaa aina, mutta oman harkinnan tulee olla mukana siinäkin, Meller kiteyttää.
Lähteet: Suomen riskienhallintayhdistys, Yrityskummit ry sekä onnistuyrittajana.fi
Teksti: Taru Horsma-aho
Kuva: Pexels