Työsuojelu on asia, johon yrityksessä kannattaa satsata. Turvalliset ja terveelliset työolot vähentävät sairauspoissaoloja ja työtapaturmia, alentavat työn haitallista kuormittavuutta ja parantavat työyhteisön toimivuutta.
Työturvallisuus on parantunut ja työtapaturmat ovat vähentyneet konepajateollisuudessa merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Positiivinen kehitys on monen tekijän summa.
– Tekniikka ja automatiikka ovat kehittyneet. Uudet laitteet on suojattu lähtökohtaisesti hyvin ja kemikaaleja on pystytty korvaamaan vähemmän vaarallisilla. Tietoisuus on lisäksi kehittynyt valtavasti, ja myös alihankkijoilta osataan vaatia tarkkuutta turvallisuusasioissa. Asenne ylipäänsäkin on muuttunut. Työturvallisuutta ei enää mielletä välttämättömäksi pahaksi vaan ymmärretään, että yritys menestyykin paremmin, kun näihin asioihin panostetaan, toteaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen ylitarkastaja Piia Koskinen.
Myös työperäiset sairaudet ovat vähentyneet tuntuvasti, kun koneiden suojaukset ja työlaitteiden ergonomia ovat parantuneet ja vaarallisten kemikaalien käyttö on vähäisempää.
– Henkilökohtaiset suojaimet, kuten hengityksen suojaimet, ovat nekin entistä parempia, vaikka ne ovatkin se viimeinen keino ehkäistä työperäisiä sairauksia.
Työtapaturmia nolla
Vaikka kehitys on ollutkin positiivista, työsarkaa on vielä jäljellä, mitä erityisesti työturvallisuuteen tulee. Se, että työsuojelussa on nolla tapaturmaa tavoitteena, kuulostaa äkkiseltään yltiöoptimistiselta tavoitteelta. Koskinen vakuuttaa kuitenkin, että kyseessä on saavutettavissa oleva asia.
– Osa yrityksistä pystyykin tähän jo vuositasolla. Tapaturmattomuus vaatii kuitenkin monia asioita. On ensinnäkin osattava havainnoida omaa työympäristöä, jotta osaa tunnistaa siinä olevat riskitekijät.
Työtapaturmien ennakoinnissa puhutaan paljon läheltä piti -tilanteista ja niiden raportoinnista. Koskinen sanoo, että olisi kuitenkin parempi, jos toimittaisiin jo ennen kuin läheltä piti -tilanteita pääsee edes syntymään. Turvallisuushavaintojen tekeminen on hänen mukaansa kaikkein tehokkain tapa ehkäistä työtapaturmia eikä niiden tekemistä pidä jättää vain työnjohdon vastuulle vaan kaikkia työntekijöitä tulisi kannustaa tekemään niitä. Työntekijät ovat kuitenkin parhaita havaitsemaan, mitä riskejä esimerkiksi eri työvaiheisiin sisältyy.
– Kun ennalta mietitään työpaikan vaaratekijöitä ja tunnistetaan niitä, on se iso askel eteenpäin. Se, että ollaan kiinnostuneita omasta työympäristöstä ja työkaverista, poikii paljon hyvää.
Turvallisuushavaintojen ilmoittaminen tulisi tehdä myös mahdollisimman helpoksi.
– Joillakin yrityksillä on puhelinsovellus tätä varten. Työntekijä pystyy ottamaan esimerkiksi kuvan ja laittamaan sen sovelluksella näppärästi eteenpäin. On havaittu, että helppous kannustaa turvallisuushavaintojen tekemiseen jopa enemmän kuin pieni palkkio, kuten vaikkapa kahvilippu.
Koskinen tuo esiin myös hyvien käytäntöjen eteenpäin levittämisen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tarkastuskierroksilla tarkastajat kertovat, miten jokin ongelma on jo jollakin toisella työpaikalla ratkaistu.
– Esimerkin voima korostuu ja vie asioita oikeaan suuntaan, kun yritysten turvallisuutta lisääviä käytäntöjä jaetaan eteenpäin.
Lasit päähän, älä luota tuuriin!
Työpaikoilla voidaan vaikuttaa työturvallisuuteen jo pienillä asioilla ja oikealla asenteella.
– Otetaan vaikka niinkin yksinkertainen asia kuin siisteys ja järjestys. Se, että ne vaikuttavat työturvallisuuteen ja työn sujuvuuteen, on ihan perusjuttu, jota ei välttämättä kuitenkaan vielä kaikkialla jostakin syystä tulla ajatelleeksi. Kun työpisteet ovat järjestyksessä, ei aikaa mene hukkaan tavaroita etsiskellessä eikä ole vaaraa, että joku kompastuisi niihin.
Suojalasien käytöllä on päästy miltei kokonaan silmätapaturmista eroon. Niitä kuitenkin sattuu edelleenkin jonkin verran, kuten myös liukastumisia.
– Työntekijä ajattelee, että ”mä äkkiä rälläköin tämän tässä” eikä laita laseja päähän. Lyhytkestoisessakin työssä on kuitenkin vaarana, että hitsausroisketta lentää silmiin. Työpaikoilla olisi hyvä tuoda esiin se, että suojalasit pystytään tekemään myös vahvuuksilla ja monitehoina. Suojalasien hinta on halpa hinta verrattuna siihen, että käy huonosti, Koskinen muistuttaa.
– Tarkastuskäynneillä kiinnitämme joskus huomiota siihen, että kone on tiputtanut nestettä lattialle. Tällaisiin asioihin pitäisi tarttua, koska lattioilla ei kuulu olla nesteitä. Liukastumisissa voi käydä pahastikin, varsinkin jos ympärillä on työkaluja ja koneita.
Asenneongelmaakin esiintyy vielä jonkin verran.
– On tehty kymmeniä vuosia samaa työtä eikä ole onneksi sattunut mitään. Ei ymmärretä työturvallisuuden merkitystä, kun on tähän asti menty tuurilla.
Työviihtyvyyskysymyskin
Olisi helppo kuvitella, että mitä isompi yritys, sen paremmin työturvallisuuspuoli on hoidettu. Koskisen mukaan näin ei kuitenkaan aina ole.
– Isommissa yrityksissä on tietysti enemmän resursseja. Ei voida kuitenkaan kategorisesti sanoa, että isoissa firmoissa asiat olisivat paremmin ja pienissä firmoissa huonosti. Hyvin paljon riippuu henkilöistä, yrityksen historiasta ynnä muusta. Pienessä, suhteellisen tuoreessakin yrityksessä omistajan asenne voi – ehkä jostakin omasta kokemuksesta johtuen – olla sellainen, että kaikki on viimeisen päälle hoidettu. Jossakin isossa yrityksissä taas ei ehkä ylimmällä tasolla ole vielä ymmärretty, mitä työturvallisuuteen panostaminen merkitsee tuloksenkin kannalta.
Työturvallisuus on viime kädessä myös työviihtyvyyskysymys.
– Jotkut työntekijät ovat todenneet vaihtaneensa firmaa, koska työnantaja ei ollut panostanut riittävästi turvallisuuteen, Koskinen kertoo.
Aluehallintovirasto (AVI) avittaa yrittäjiä
Aluehallintoviraston (AVI) työsuojelu vastaa muun muassa asiakas- ja viranomaisaloitteisesta työsuojeluvalvonnasta, selvittää vakavien työtapaturmien, ammattitautien ja työperäisten sairauksien syitä sekä toimii niiden ehkäisemiseksi.
– Teemme työpaikkatarkistuksia ja annamme neuvontaa puhelimitse. Asiakirjoja emme työnantajan puolesta laadi, mutta neuvomme kuitenkin, miten ne saadaan kuntoon. Meiltä löytyy myös nettisivuiltamme viranomaisohjeistus, jossa neuvotaan, miten toimia ja siellä on myös malliluetteloita, kertoo Länsi- ja Sisä-Suomen alueen ylitarkastaja Piia Koskinen.
– Ilmoitamme pääsääntöisesti työpaikoille etukäteen, milloin olemme tulossa ja lähetämme tarkastuksen asialistan, jossa mainitaan esimerkiksi, mitä asiakirjoja tulisi olla saatavilla, kuten vaikkapa työterveyssopimus.
Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa vakavista työtapaturmista alueviraston työsuojelun vastuualueelle ja ne tutkitaan aina. Esimerkiksi raajan tai raajanosan menetys on selkeästi vakava työtapaturma, mutta joissakin tapauksissa rajanveto voi olla vaikeaa.
– Työpaikoilla mietitään usein, mikä sitten katsotaan vakavaksi työtapaturmaksi. Meidän neuvomme on ollut, että jos vähänkin joudutte arpomaan, onko kyseessä vakava työtapaturma vai ei, ilmoittakaa meille joka tapauksessa.
Puhelinneuvonta: 0295 016 620. Työsuojeluviranomaisten yhteinen valtakunnallinen puhelinneuvonta toimii maanantaista perjantaihin klo 9:00–15:00. Puhelu maksaa lankapuhelimesta paikallisverkkomaksun (pvm) tai matkapuhelimesta matkapuhelinmaksun (mpm) verran. Maksut määräytyvät soittajan liittymäsopimuksen hinnaston mukaan.
Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Pixabay