Korona-aika ja Venäjän hyökkäyssota toivat selvästi esiin sen mitä tapahtuu, kun tavara ei liiku kunnolla. Tulee kaikenlaisia viiveitä ja esimerkiksi komponenttipulaa. Meillä kotimaan kuljetukset vielä sujuvat ja alan arvostuskin on onneksi noususuunnassa.
– Logistiikka-alaa on aiemmin pidetty vähän sellaisena aputoimialana, mutta nyt on nähty, että tämä on todellakin yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta avaintoimiala. Se on hyvä muutos. Toivon myös, että omaa paikkaansa yhteiskunnassa etsivät nuoret huomaisivat, miten paljon alalla on mielenkiintoisia tehtäviä, toteaa Pekka Aaltonen, Logistiikkayritysten Liitto ry:n toimitusjohtaja.
– Elokuussa 2021 Euroopassa arvioitiin olevan 400 000 kuljettajan vajaus ja se näkyy jo selvästi siinä, että kuljetuksia jää ajamatta tai aikataulut pettävät pahemman kerran. Meillä kuljettajien saatavuus on siinä ja siinä, koska väki vanhenee eikä nuoria tule tarpeeksi tilalle. Jos tilanne tästä vähänkään heikkenee, niin voi olla, että meilläkin jää kuljetuksia ajamatta.
– Logistiikka on avainasemassa myös huoltovarmuuden kannalta. Ala on sekä monipuolinen että mielenkiintoinen ja töitä on monenlaisille osaajille aina korkeakoulutettuja myöten. Tulijoita alalle voisi olla enemmänkin, vaikka kiinnostus on onneksi noussut viime vuosina.
Entä jos pyörät lakkaisivat pyörimästä?
Traficomin mukaan maamme sisäisistä kuljetuksista 90 prosenttia tapahtuu maanteitse. Kyse ei siis ole mistään pikkuasiasta. Logistiikkayritykset pitävät huolen siitä, että kaupoissa on ruokaa, juomaa ja kaikenlaisia muita hyödykkeitä ja että esimerkiksi verkkokaupasta tilatut tuotteet siirtyvät isoista logistiikkakeskuksista kuluttajalle.
Logistiikkaan perehtymätön ei ehkä tule ajatelleeksi sitä, miten iso merkitys on koko yhteiskunnalle, jos pyörät lakkaisivat yhtäkkiä pyörimästä. Ahkerat kuljettajat – niin isojen yhdistelmien kuin jakeluautojen – takaavat sen, että kaupunkilaiset eli toisten tuottaman ruoan varassa elävät saavat päivittäisen leipänsä.
Jos kaikki liikenne pysähtyisi, kaupan hyllyt tyhjenisivät viikossa eikä ruokaa kovin pitkään saisi muualtakaan. Pidemmällä aikavälillä myös elintärkeät varastot vaikkapa apteekeissa ja sairaaloissa alkaisivat ehtyä.
Tällä hetkellä siis homma meillä Suomessa vielä toimii. Jos kuljettajapula ei hellitä ja jos polttoaineestakin tulisi pulaa, voitaisiin joutua priorisoimaan kuljetuksia.
– En kuitenkaan usko, että meillä Suomessa tulee sellainen pula, rauhoittelee Aaltonen.
– Polttoaineen hinta voi tietysti nousta ja se aiheuttaa omanlaisiaan haasteita.
Kuljetusala pyrkii eroon fossiilisista polttoaineista
Ongelmat tavaran saatavuudessa vaivaavat myös autotehtaita – kysyntää olisi, mutta valmiita tuotteita ei saada ulos riittäviä määriä. Uutta kuorma-autoa joutuu odottamaan jopa lähes vuoden verran. Kuljetusyritys joutuu ajamaan pidemmän aikaa vanhalla kalustolla, vaikka olisi kuinka hyvin suunnitellut kaluston uusimisen. Jos varaosistakin tulisi syystä tai toisesta pulaa, on iso haaste siinä, miten kalusto saadaan pidettyä liikkeessä.
Kuljetusalakin pyrkii eroon fossiilisista polttoaineista. Kiinnostus vaihtoehtoisia käyttövoimia kohtaan on kasvanut. Tie ei ole kuitenkaan nopea.
Kasvavat polttoainekustannukset tekevät sähköstä käyttövoimana taloudellisesti kiinnostavaa.
Kiihtyvällä vauhdilla kasvaa myös sellaisten asiakkaiden määrä, jotka haluavat ympäristöystävällisiä kuljetuksia – erityisesti Euroopassa.
Tällä hetkellä kaasuauto on todellinen vaihtoehto ja niitä on jo saatavilla ja käytössä isossakin kalustossa. Sähköllä kulkevat toistaiseksi vasta pakettiautot ja pienehköt, jakeluliikenteessä olevat kuorma-autot.
– Henkilöautopuolella sähköautojen määrä kasvaa hurjaa vauhtia. Ja uskon, että jossain vaiheessa ilmiö siirtyy raskaan kaluston puolelle. Tällä hetkellä ei kalustoa ole juurikaan ostettavissa, koska sarjat ovat pieniä. Myös akkumateriaalien riittävyys vaikuttaa, samoin raskaan liikenteen latauslaitteiden hinta, latauspisteiden sijoittelu ja riittävyys. Kunnollinen hankintatuki voisi auttaa siinä, että yritykset alkaisivat hankkia näitä vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntäviä autoja. Kiinnostusta toki on.
SPR:n logistiikkakeskuksessa jatkuva valmius nopeisiin lähtöihin
Tampereen Kalkussa sijaitsevasta Suomen Punaisen Ristin logistiikkakeskuksesta lähtevät avustuslähetykset maailmalle ja kotimaahan. Siellä työskentelee vakituisesti parikymmentä ammattilaista materiaalihankintojen, tekniikan, logistiikan ja terveydenhuollon parissa.
Keskus hankkii Punaisen Ristin humanitaarisissa avustusoperaatioissa ja kehitysyhteistyöohjelmissa tarvittavat avustustarvikkeet ja huolehtii niiden varastoinnista, pakkauksesta ja kuljetuksesta kohteisiinsa niin Suomessa ja ulkomailla.
Katastrofi iskee yleensä varoittamatta, joten SPR:n katastrofivalmiusyksiköissä (Emergency Response Unit) tarvittava materiaali on logistiikkakeskuksessa jatkuvassa lähtövalmiudessa nopeita lähtöjä varten. Tarvittaessa materiaalia voidaan hyödyntää myös kotimaan avustusoperaatioissa.
Kansainvälisen Punaisen Ristin koordinoimat katastrofivalmiusyksiköt täydentävät kohdemaan viranomaisten ja paikallisen Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun tarjoamaa hätäapua noin neljän kuukauden ajan.
SPR vastaa lähettämänsä katastrofivalmiusyksikön kustannuksista vähintään neljän kuukauden ajan. Tarpeen mukaan yksiköiden toiminta-aikaa voidaan pidentää. Operaation päätteeksi Suomen Punainen Risti luovuttaa yksikön laitteet ja välineistön kohdemaan Punaiselle Ristille, Punaiselle Puolikuulle tai maan viranomaisille. Samalla vahvistuu paikallisten kyky vastata tuleviin katastrofeihin.
Suomen Punainen Risti kokoaa katastrofialueelle lahjoittamansa yksikön tilalle uuden yksikön valmiiksi seuraavia katastrofeja varten.
Logistiikkakeskus hankkii avustustarvikkeet
SPR:n Logistiikkakeskus tekee monipuolisia hankintoja, jotta se pystyy auttamaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti erilaisissa katastrofitilanteissa.
Tyypillisiä suoraan avunsaajille jaettavia avustustarvikkeita ovat huovat, ruokatarvikkeet, teltat, kamiinat, vesikanisterit, suojapeitteet, hyttysverkot ja hygieniapakkaukset.
Nopeita lähtöjä varten logistiikkakeskuksessa on runsaasti valmiiksi hankittuja ja pakattuja tuotteita. Suurin osa hankinnoista tehdään kuitenkin pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi pitkäkestoista kehitysyhteistyötä varten.
Hätäavun tasalaatuisuuden varmistamiseksi kansainvälinen Punainen Risti on kehittänyt standardit yleisimmille avustustarvikkeille. Yhteiset tuotevaatimukset mahdollistavat avustustarvikkeiden massatuotannon ja takaavat, että avunsaajille jaetaan yhdenmukaisia tarvikkeita.
Mahdollisuuksien mukaan avustustarvikkeita pyritään hankkimaan paikan päältä, mikä tukee paikallista työtä ja tuotantoa. Näin toimittaessa voidaan usein myös vähentää kuljetuskustannuksia ja tarjota paikalliseen kulttuuriin soveltuvia avustustarvikkeita.
Tarjouksia vertaillessaan SPR kiinnittää huomiota avustustarvikkeiden laatuun, sopivuuteen, hintaan ja toimitusaikaan.
Varmuusvarastointi on olennainen osa Punaisen Ristin toimintaa. Nopeaa toimintaa vaativissa katastrofitilanteissa avustustarvikkeet lähetetään apua tarvitseville joko Suomen Punaisen Ristin tai kansainvälisen Punaisen Ristin varastoista.
Kansainvälinen apu on mahdollista katastrofirahaston lahjoittajien, ulkoministeriön ja Euroopan unionin tuella. Myös yritykset tukevat Suomen Punaisen Ristin kansainvälistä avustustoimintaa.
Lähde: punainenristi.fi
Teksti: Elina Salmi
Kuva: Pixabay