Globalisaatio myllersi koneteollisuuden alan työnjaon uusiksi. Monet kotimaiset koneteollisuusyritykset tavoittelevat nykyisin kilpailuetua erikoistumisella, palveluilla ja älyllä.
Elinkeinoelämän tutkijat Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila käsittelivät vuonna 2012 Sitran ja Teknologiateollisuuden julkaisussa Kenelle arvoketju hymyilee? kotimaisen koneteollisuuden tilannetta osana globaalia toimintaympäristöä. Julkaisu oli osa Sitran Koneteollisuuden kasvuohjelmaa.
Tutkijat totesivat Suomella olevan hyvät mahdollisuudet kuulua koneteollisuuden eurooppalaisiin menestyjiin. Julkaisussa arvioitiin etenkin alan johtavien kotimaisten yritysten hyödyntäneen globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia tehokkaasti ja olleen myös edelläkävijöitä älyn, softan ja palveluiden integroimisessa koneisiin. Molemmissa nähtiin olevan kuitenkin vielä runsaasti mahdollisuuksia lisäpotentiaaliin.
Myös professori Petri Kuosmanen Aalto-yliopiston konetekniikan laitokselta näkee suomalaisen koneteollisuuden nykytilanteen yleisesti ottaen varsin hyvänä.
– Meillä on joukko suuria toimijoita, jotka toimivat globaaleilla markkinoilla. Yhteiskunnan kannalta puute on erityisesti keskikokoisista globaaleilla markkinoilla toimivista yrityksistä. Merkittävä haaste alan yrityksille on Kuosmasen mukaan kuitenkin tekniikan alan osaajapula.
– Ikäluokat pienenevät ja matematiikan ja fysiikan osaajia on entistä vähemmän koulutettaviksi vaativiin insinööritehtäviin.
Kilpailuetua tutkimuksella ja kehityksellä
Kenelle arvoketju hymyilee? -julkaisun keskeinen viesti oli selvä: globaalin talouden muutos on muuttanut myös koneteollisuuden arvonmuodostuksen logiikkaa. Kirjassa todettiin Kiinasta tulleen maailman suurin koneteollisuuden markkina-alue, ja että siitä on nopeasti tulossa myös alan suurin tuottaja ja yksi suurimmista viejistä.
– Viime vuosina vahvin kysyntä koneteollisuuden tuotteille on ollut Aasiassa. Suomalaistenkin yritysten on pitänyt lisätä läsnäoloa ja myös tuotantoa tärkeillä markkinoilla, vahvistaa Kuosmanen.
Pajarisen, Rouvisen ja Ylä-Anttilan analyysi osoitti, että monet perinteiset vahvat koneteollisuusmaat ovat menestyneet hyvin maailmantalouden uudessa työnjaossa huolimatta kehittyvien maiden ylivoimaisesta kustannusedusta. Tutkijat pohtivat menestyksen johtuneen kenties jopa juuri tuosta kilpailun aiheuttamasta sopeutumispaineesta.
Julkaisussa todetaankin, että koneteollisuudessa kilpailuetu voi massatuotannon sijaan perustua lyhyisiin sarjoihin, asiakasräätälöintiin ja joustavaan tuotantoon. Tämä tarkoittaa ICT:n, älyn ja ohjelmistojen lisäämistä koneisiin, jolloin kustannuskilpailun merkitys vähenee ja aineettoman pääoman rooli korostuu.
Kuosmanen on asiassa samoilla linjoilla. Kotimaisen koneteollisuuden kilpailukyky voidaan säilyttää hänen mukaansa satsaamalla nimenomaan tutkimukseen ja kehitykseen.
– Suomi on hyvä kotipesä laadukkaalle ja innovatiiviselle tutkimus- ja kehitystyölle. Kehityksen suunta on hyvä, hän summaa.
Ilmastonmuutos vaikuttaa alan toimintaympäristöön
Kotimaisten koneteollisuusyritysten tutkimus- ja kehityspanoksissa ei ole Kuosmasen mukaan ollut viime vuosina kovin suuria muutoksia. Alan yritysten T&K-panostukset ovat olleet 1–3 prosentin luokkaa.
– Jos verrataan esimerkiksi Nokian lähes 20 prosentin panostukseen, voidaan koneteollisuutta pitää varsin maltillisena tutkijana ja kehittäjänä. Tuotannon siirrot ulkomaille on jo tehty, joten sieltä ratkaisua kannattavuuteen ei löydy, hän huomauttaa.
Näköpiirissä on kuitenkin uusia tarpeita kehittää tuotantoa ja toimintatapoja. Sitran taannoin teettämässä kyselytutkimuksessa jopa 85 prosenttia suomalaisista teollisuusyrityksistä kertoi pitävänsä ilmastonmuutosta toimintaympäristöönsä nyt tai tulevaisuudessa vaikuttavana tekijänä. Samaan aikaan kuitenkin vain vajaa puolet yrityksistä piti hiilineutraaliutta ja vähähiilisiä tuotteita ja ratkaisuja merkittävänä strategisen kilpailukyvyn lähteenä.
Tulevina vuosina esimerkiksi energiatehokkuuden ja ympäristöpäästöjen merkityksen voinee odottaa vain kasvavan teollisuustuotannossa. Myös Kenelle arvoketju hymyilee? esitti ympäristöystävällisyyden olevan koneteollisuuden alalla mahdollinen kilpailuetu.
– Kotimaiset toimijat ovat tiedostaneet ilmastonmuutoksen aiheuttamat tarpeet, toteaa Kuosmanen. Muutos on hänen näkemyksensä mukaan suomalaiselle teollisuudelle kuitenkin enemmän mahdollisuus kuin uhka.
Koneisiin yhdistetään älyä ja palveluita
Kelle arvoketju hymyilee? toi jo vuonna 2012 kattavasti esille, miten maailmantalouden muutos on johtanut koneteollisuustuotannon ja -yritysten uudenlaiseen erikoistumiseen.
Julkaisussa todettiin kehittyneiden maiden yritysten hajauttaneen tuotanto- ja arvoketjujaan maailmanlaajuisesti ja pyrkineen keskittymään arvoketjussa etenkin korkean lisäarvon osiin. Koneisiin on yhtä lailla yhdistetty erilaisia palveluita, mutta myös lisätty älyä ja ohjelmistoja, mikä on osaltaan vähentänyt konetuotannon suhdanneherkkyyttä.
Pajarinen, Rouvinen ja Ylä-Anttila ennakoivatkin Suomen koneteollisuuden kehittyvän jatkossa entistä vahvemmin älyn ja ohjelmistojen sekä koneteollisuuteen liittyvän palveluliiketoiminnan suuntaan. He myös odottivat koneteollisuuden yritysten olevan tulevaisuudessa yksi kotimaisen ICT-osaamisen merkittävimpiä hyödyntäjiä.
Kuosmanen kertoo suomalaisten koneteollisuuden yritysten hyödyntäneen aktiivisesti digitalisaatiota. Toki vaihtelu yritysten välillä on hänen mukaansa suurta.
– Kotimaiset ohjelmistoratkaisut ovat vahvasti mukana kehityshankkeissa. Tällä puolella myös PK-yritykset ovat hyvin mukana.
Alalta löytyisi Kuosmasen mielestä kuitenkin vielä kehittämisenkin varaa:
– Mielestäni yritykset voisivat tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä. Kaikilla toimijoilla on samankaltaisia haasteita ja yhdessä tutkimalla ja kehittämällä voitaisiin saavuttaa paljon parempi tulos/panos-suhde. Tässä on myös yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla mahdollisuus toimia yhteistyöfoorumina, hän huomauttaa.
Lähteet: Pajarinen, Mika, Rouvinen, Petri ja Ylä-Anttila, Pekka (2012). Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kilpailussa. Helsinki: Taloustieto Oy (Sitra 297).
Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Pixabay