Konepajateollisuutta vaivaavat tällä hetkellä rekrytointiongelmat. Yksi keskeinen haaste on, miten alaan liitettyjä vanhentuneita mielikuvia saataisiin poistettua ja vetovoimaa kasvatettua, jotta ala vetäisi puoleensa uusia tekijöitä.
Konepaja-alan tulevaisuuden näkymät rekrytoinnin osalta eivät ole kovin valoisia. Alan vuosittainen poistuma on 500 henkeä, joiden tilalle valmistuu oppilaitoksista tällä hetkellä vuosittain 200 uutta osaaja. Pirkanmaalla toimiva Konepajakoulu pyrkiikin puhaltamaan uutta tuulta alan purjeisiin auttamalla konepajayrityksiä löytämään uusia osaajia.
Konepajakoulun palvelua toteuttavat yhteistyössä TAKK, Tredu ja henkilöstöpalvelualan yritykset. Tärkeässä osassa Konepajakoulun toimintaa on jatkuva vuoropuhelu alan yritysten kanssa toisaalta niiden osaamistarpeiden kartoittamiseksi ja toisaalta alan vetovoiman lisäämiseksi ja uusien osaajien saamiseksi.
Pirkanmaalla on pitkät perinteet konepaja-alalla, eivätkä kaikki yritykset vielä kärsi osaajapulasta.
– On yrityksiä, jotka saavat ihan hyvin väkeä, mutta pääsääntöisesti alalla on rekrytointivaikeuksia ja jotkut yritykset ovat rekrytointinsa kanssa jopa ahdingossa. Ylitarjontaa osaajista ei ole missään, yrityspalvelujohtaja Olli-Pekka Tuomi TAKKista toteaa.
Väärät mielikuvat syövät vetovoimaa
Suurin ongelma uusien osaajien saamisessa ovat konepaja-alaan liitetyt ennakkoluulot ja vanhentuneet mielikuvat alan töistä. Näiden mielikuvien muuttaminen olisi tärkeää, jotta alalle saataisiin houkuteltua uusia tekijöitä.
Konepaja-alan työ mielletään usein fyysisesti raskaaksi tai likaiseksi. Toisaalta saatetaan luulla, että konepaja-alalle menevältä vaadittaisiin erityistä teknistä kyvykkyyttä.
– Olosuhteet useimmilla työpaikoilla ovat tänä päivänä todella hyvät, lisääntyneen automaation ansiosta tarjolla on siistiä sisätyötä, aina täydet työtunnit ja palkkauskin on kohdallaan. Mitään tekniikan ihmelapsi ei myöskään tarvitse olla, sillä mistään rakettitieteestä ei ole kyse. Kaikki on opittavissa, ja tarjolla on toisaalta hyvin erityyppisiä ja eritasoisia työtehtäviä, Tuomi oikoo vanhentuneita käsityksiä.
Työ ei ole myöskään samalla lailla fyysisesti raskasta kuin aiemmin.
– Nostolaitteiden ja muiden apuvälineiden ansiosta erityistä fyysistä voimaa ei enää tarvita eikä työ ole siten koko- tai sukupuolisidonnaista. Ja vaikka tarjolla on usein vuorotyötä, työvuorot tiedetään hyvissä ajoin edeltä käsin, mikä helpottaa muun elämän järjestämistä.
Erilaisia yrityksiä, erilaisia tehtäviä
Konepaja-alan työtehtävät eivät ole geneerisiä, koska yrityksetkään eivät ole samanlaisia. On erilaisia tuotteita, automatiikkaa, mittalaitteita ja toimintatapoja. Samankin yrityksen sisällä on hyvin monenlaisia tehtäviä avustavista haastavampiin tehtäviin.
– Uskoisin, että pääasiallisesti jokainen, joka valitsee konepaja-alan, pääsee tekemään omannäköistään urapolkua itselleen. Iso osa yrityksistä haluaa pitkäaikaisia työntekijöitä. Ammattitaidon kasvaessa ansiotkin kasvavat, joten konepaja-alalla on hyvät mahdollisuudet myös hyviin ansioihin, Tuomi kertoo.
Alalle tulevia nuoria Tuomi kehottaa kuitenkin alussa kärsivällisyyteen. Vaikka koulussa olisikin päässyt ohjelmoimaan, kannattaa työpaikalla valmistautua siihen, että joutuu alussa tekemään sarjoja, isoja kappalemääriä ja lukuisia toistoja ennen kuin pääsee pikku hiljaa vaativampiin tehtäviin.
– Kasvu tapahtuu yrityksessä. Yritys huomaa kyllä, keille voi antaa vaativampia tehtäviä ja siihen voi myös itse omalla työpanoksellaan vaikuttaa.
Ammattiylpeyttä pääsee kokemaan jokaisessa tehtävässä.
– Sarjojen tekeminen vaatii tarkkuutta ja keskittymistä, herpaantua ei voi. Vaikka kone tekeekin itse työn, työntekijän vastuulla ovat muun muassa koneen kunnon seuraaminen ja laadunvalvonta, on pidettävä huolta, että mittaukset pitävät paikkansa ja tulee sellaista tavaraa kuin pitääkin.
Vaatii myös yrityksiltä paljon
Konepajakoulu tukee konepajateollisuuden osaavan työvoiman saatavuutta jatkokouluttamalla valmistumassa olevia nuoria, alanvaihtajia sekä ulkomailta rekrytoitua työvoimaa.
– Tällä hetkellä meille on tulossa hitsausopiskelijoita Keniasta saakka. Haastattelut tehdään lähtömaassa. Konepajateollisuudessa pärjää hyvin englannin kielelläkin, mutta vielä tähän saakka ulkomailta rekrytoidun työvoiman käyttö ei ole ollut niin suoraviivaista kuin joillakin muilla aloilla, Tuomi toteaa.
Konepajakoulu tarjoaa teollisuudelle myös relevantteja täydennyskoulutuspaketteja jo olemassa olevan henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Koulutukset toteutetaan yhdistämällä alueen ammatillisten oppilaitosten ja yritysten koulutusosaamista ja oppimisympäristöjä.
Konepajakoulussa ollaan nyt myös käynnistämässä uutta rekrytoivaa oppisopimusmallia, jossa tekijät työllistyvät ensin henkilöstöyritys Innolink Staffille. Oppisopimuksen sisällöt räätälöidään aina yrityksen tarpeiden ja työntekijän osaamisen mukaan. Yrityksiin koulutetaan työnopastajia, jotka sitouttavat uusia työntekijöitä perehdytyksen avulla. Alan töihin on nyt siis mahdollisuus päästä todella nopeastikin kiinni.
– Monia yrityksiä on jo ilmoittautunut tähän mukaan eli kiinnostusta on.
Tuomi muistuttaa kuitenkin, että onnistuneessa rekrytointikoulutuksessa on aina kyse osapuolten yhteisestä ponnistuksesta, niin oppilaitoksen, kouluttautujan kuin yrityksenkin.
– Yrityksen kannattaa huolehtia perehdyttämisestä hyvin. Mitä paremmin työhönopastus työpaikalla hoidetaan ja annetaan kouluttautujalle tilaa kasvaa ja kehittyä, sitä paremmin kouluttautuja myös sitoutuu työhönsä. Hyvä kello myös kiirii kauas. Työhön kouluttautuja kertoo kavereillekin, että hänellä on tällainen paikka, missä on kiva olla hommissa.
Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Freepik