Alihankintateollisuus toipuu koronakriisistä hyvää vauhtia, ja tuotanto on jo noussut kriisiä edeltävälle tasolle. Korona on myös ajanut yritykset uudistumaan monin eri tavoin. Haasteitakin toki riittää.
Tällä hetkellä alihankintateollisuuden näkymät ovat lupaavat. Kokonaistilanne on hyvä, ja toisen vuosineljänneksen tilauskertymä on arvoltaan hieman suurempi kuin edellisellä neljänneksellä. Uusien tilausten määrä on kokonaisuudessaan erittäin hyvällä tasolla: vuoden takaiseen verrattuna nousua on 21 %. Tuottavuuskin on noussut jo koronaa edeltävälle tasolle, vaikka ei olekaan vielä jaksanut kiivetä sen yli. Markkinoilla on nyt kysyntää paljon, ja tarjouspyyntöjä on liikkeellä runsaasti.
– Alihankkijoilla on ollut haasteita niin päämiesten kuin materiaalitoimittajien suhteen. Toisinaan materiaalien hintojen arviointikin on haastavaa, koska hinnat vaihtelevat – pääosin nousevat – hetkittäin. Samoin joitakin elektroniikan komponentteja ei vain yksinkertaisesti ole saatavilla markkinoilla, toteaa Teknologiateollisuuden pk-yritysasioiden ja yrittäjyyden johtava asiantuntija Teemu Polo.
– Myös logistiikan kulut ovat nousseet ja rahtiajat pidentyneet. Markkinassa on kuitenkin haasteiden lisäksi nähty myös positiivisia ilmiöitä, kun suomalaisten yritysten päämiehet ovat siirtäneet joitakin projekteja Suomeen logististen ketjujen ja toimitusten luotettavuuden maksimoimiseksi.
Automaatioasteet yrityksissä hyviä, verkkoa voisi hyödyntää enemmän
Muun yhteiskunnan tavoin myös alihankintateollisuus otti tuntuvan digiloikan koronan vuoksi. Esimerkiksi perinteistä myynti- ja markkinointityötä on pitänyt siirtää digitaalisille alustoille, ja muun muassa Linkediniä on käytetty myynnin apuna.
– Digitalisaatio on mahdollisuus. Tutkimusten mukaan suomalaisilla yrityksillä on erinomaiset edellytykset hyödyntää digitalisaatiota maailman mittakaavassa. Alihankkijoille digitalisaatio näkyy tänä päivänä useimmiten toimitusketjun läpinäkyvyytenä ja digitaalisena prosessina päämiehen suuntaan. Digitaalisuus voi yhä ketteröittää alihankkijayritysten tuotantoa ja mahdollistaa esimerkiksi uusia liiketoimintamalleja.
Hyvistä mahdollisuuksista hyödyntää digitalisaatiota on silti vielä pitkä matka aktiiviseen rooliin verkossa. Suomalaisten pk-yritysten digitilanne on varsin karu, sillä yrityksistä vain 12 prosenttia on Googlen, Suomen Yrittäjien ja Vainu.io Software Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan digisuuntautuneita. Kolmanneksella yrityksistä ei ole edes facebook-sivua, saati sitten aktiivista verkkomarkkinointia. Valtaosalla on sentään staattiset verkkosivut, mutta niitä ei hyödynnetä uusasiakashankinnassa.
Edellä mainitun digiverkkaisuuden perusteella voisi kuvitella, että suomalainen pk-teollisuus elää yhä savupirttien aikakautta, mutta näinhän asia ei tietenkään ole.
– Robotteja ja automatiikkaa käytetään hyvin laajasti jo suomalaisessa konepajateollisuudessa. Automaatioasteet ovat varsin hyviä ja niihin panostetaan myös jatkossa. Tekoäly on tulossa vahvasti. Teknologiateollisuuden ja Silo.ai:n tekoälykiihdyttämö omalta osaltaan auttaa pk-kenttää soveltamaan tekoälyä liiketoiminnassaan. Kehitystä helpottaa merkittävästi se, että tietotekniikkaa ja digitalisaatiota on jo edistetty ennestään, jolloin tekoälyratkaisut ovat niiden luonteva jatko. Tekoälykiihdyttämön tarjonnasta pk-yrityksille löytyy lisätietoa osoitteesta www.faia.fi.
Suomalainen teollisuus huomioi hyvin ympäristöasiat
– Suomalainen teollisuus on ekoteko. Esimerkiksi suomalainen konepajateollisuus on jo vuosikymmenten ajan tehostanut prosesseja muun muassa vähentämällä materiaalien hukkaa ja energiankulutusta esimerkiksi automaatioastetta nostamalla. Nykyinen digivihreä kehitys on selkeä seuraava askel samassa kehityksessä.
– Vihreän siirtymän vaatimukset ovat erittäin selvät jo suurille yrityksille, mutta tottakai pk-kentässä on myös yrityksiä, jotka eivät ole ottaneet tarpeeksi aktiivista otetta muutoksessa.
Vastuullisuusasiat ovat osa suuryritysten ESG-raportointia. Siinä huomioidaan ympäristöasiat, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa ja raportti mittaa yrityksen vastuullisuutta näillä osa-alueilla. Tällä hetkellä raportointivaatimus koskee vain suuria, yli 500 työntekijän yrityksiä.
– Niiltä vaatimukset joka tapauksessa valuvat arvoverkostossa toimittajien kautta myös suomalaisille pk-alihankkijoille. Tässä vaiheessa hyvä ESG-raportointi on vielä suhteellinen kilpailuetu, mutta ajan mittaan siitä tulee tarjouspyynnön edellytys, ennustaa Teemu Polo.
Helteisen kesän jälkeen ilmastoasiat ovat olleet tavallista enemmän tapetilla ja niiden merkitys asiakashankinnassa ja markkinoinnissa tullee lähivuosina kasvamaan. Pk-yritys voi laskea yrityksen ja tuotteiden ilmastovaikutuksia ja yhteiskunnallista kädenjälkeään Teknologiateollisuuden tekemällä, kaikille avoimella Climpactor-ilmastolaskurilla.
Osaavista työntekijöistä on jo nyt pulaa
Alihankintateollisuus työllistää tällä hetkellä yli 150 000 henkilöä. Yksi merkittävimpiä tulevaisuuden haasteita onkin lähitulevaisuudessa uhkaava työvoimapula. Se on jo nyt yrityksen kasvun hidaste tai jopa este ja vaikuttaa yritysten sijoittumispäätöksiin ulkomailta Suomeen sekä suomalaisten pk-yritysten toimintaan Suomen sisällä.
Alihankintateollisuudesta eläköityy vuoteen 2030 mennessä tuhansittain osaajia. Samaan aikaan teknologia muuttaa työtä ja vaatii siten jokaisella koulutustasolla yhä korkeampaa osaamista. Useille eri toimialoille tarvitaan siis runsaasti uusia, osaavia työntekijöitä.
– Ammattiosaajia ei valmistu riittävästi. Esimerkiksi hitsareita, koneistajia ja särmääjiä löytyy rajallisesti ja hyvistä ammattilaisista käydään kovaa kisaa eri alueilla. Samanaikaisesti yritykset tarvitsevat digivihreään kasvuun ja bisnesloikkaan korkeasti koulutettuja erityisosaajia, myös sellaisia, joita ei vielä kouluteta Suomessa.
– Yhteenvetona voisi sanoa, että osaajapulan taklaamiseksi tarvitaan kaikkia mahdollisia toimia, kuten yritysten ja koulutuksen järjestäjien kumppanuuksia, yritysten tarpeisiin räätälöityjä lyhytkoulutuksia sekä työperäistä maahanmuuttoa. Tulevaisuuden alihankintateollisuus on asiakkaiden yhä parempaa palvelemista ja kokonaisratkaisujen tarjoamista. Se vaatii osaamista ja kykyä uudistua.
Alihankintateollisuudessa uskotaan tulevaisuuteen ja investoidaan. Uusissa investoinneissa on usein mukana myös tuotekehitystä ja digitalisaatiota. Meillä on investointivaje ja yritysten investointiaste kroonisesti alhaisempi kuin kilpailijamaissa. Investointeja tulisikin edistää, ja tukea tarvittaisiin selvästi nykyistä enemmän.
Teksti: Elina Salmi
Kuva: Freepik