Joskus tarjouspyyntö voi mennä kokonaan ohi rahoituksen puuttumisen vuoksi.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 286 000 yritystä pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous. Yrityksistä 93,2 % on alle 10 henkeä työllistäviä. Pienyrityksiä 10–49 henkilöä työllistäviä on 5,6 %, keskisuuria 50–249 henkilöä työllistäviä yrityksiä on 1 % ja yli 250 henkilöä työllistäviä 0,2 %. Suomessa työpaikat ja tuotanto sekä verotulot ovat pitkälti PK-yritysten varassa. Yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta 409 miljardista eurosta 59 % syntyy PK-yrityksissä ja BKT:sta yli 40 %.
Tavaraviennin arvo 2018 oli Tullin mukaan 63,8 miljardia euroa. Metalliteollisuuden osuus tästä oli 15,5 %, koneet ja laitteet 12,8 %, metsäteollisuus 16,1 %, kemianteollisuus 19,1 % ja elektroniikkateollisuus 11,7 %.
Bruttokansantuotteen tasapainon säilyttämiseksi kansainväliset vientiprojektit ovat Suomelle välttämättömiä. Kuinka hyvin suomalainen teollisuus ja alihankkijat pärjäävät globaaleilla markkinoilla, riippuu muun muassa verotuksesta, energian hinnasta sekä työvoiman saatavuudesta ja kustannuksista. Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kovaa, mutta Suomi pärjää edelleen korkeaa osaamista vaativissa ja pienten sarjojen tuotannoissa. Myös palveluvienti on edelleen kasvussa, nyt jo yli 30 % viennin arvosta. Määrä on kaksinkertaistunut kahdenkymmenen vuoden aikana.
Alihankintaprojektin rahoitus
Alihankintayritys tilauksen saatuaan sijoittaa raaka-aineisiin, tuotantoon, työhön ja varastointiin yleensä useita viikkoja tai jopa kuukausia ennen kuin saa rahansa tilaajalta vasta tilauksen toimittamisen jälkeen. Alihankkija käytännössä rahoittaa koko tilauksen. Joskus tarjouspyyntö voi mennä kokonaan ohi rahoituksen puuttumisen vuoksi. Vientikaupassa pitää varautua myös riskeihin, mikä vaikuttaa kokonaiskatteeseen.
Yleisiä rahoitusvaihtoehtoja ovat oma kassa, pankkilaina, luotollinen tili tai tilaajalta perittävät etukäteismaksut. Myyntisaamiset voidaan myös myydä rahoitusyhtiölle, joka luonnollisesti ottaa summasta omat kulunsa. Tarjouspyynnöissä harvoin tarjotaan etukäteismaksujen mahdollisuutta. Käytännössä tätä tapahtuu vain pitkäaikaisissa ja vakiintuneissa alihankintasuhteissa. Myös raaka-ainetoimittajien kanssa voi neuvotella maksuehdoista.
Euroopan investointirahasto ja Finnvera tarjoavat erilaisia takaus- ja rahoitusjärjestelmiä, joissa yrityksen on mahdollista saada nopeasti lainaa ilman omia vakuuksia. Takausta voi hakea investointeihin, kauppojen ja käyttöpääoman rahoitukseen. Yrityksen pitää olla maksukykyinen, eikä sillä saa olla erääntyneitä luottoja.
– Euroopan investointirahaston EASI-takaus on suunniteltu välineeksi mikroyritysten rahoitustarpeeseen, kertoo Oma Säästöpankin Ideaparkin konttorin palvelupäällikkö Samppa Harhala.
– Yritys saa 80 % takauksen rahoitukselleen ja takauksen hinta on mikroyrittäjälle edullinen, kun rahoitustarve on enintään 25 000 euroa. Rahoituspäätökset tehdään meillä heti ensimmäisessä yhteydenotossa, kunhan yrityksen muut asiat ovat kunnossa.
Harhalan mukaan EIR:n takausta on hyödynnetty myös alihankintateollisuudessa. Oma Säästöpankissa päätösvaltuudet on annettu toimipistetasolle, joten rahoitusneuvottelut sujuvat joustavasti, nopeasti ja paikallisesti konttorilla tai esimerkiksi yrityksen tiloissa.
– Finnvera-takaus on tarkoitettu vakuudeksi erilaisiin PK-yritysten kotimaisiin rahoitustarpeisiin kuten investointeihin tai käyttöpääomaan sekä liiketoiminta- tai yrityskauppojen vaatimaan rahoitukseen, Samppa Harhala jatkaa.
– Finnvera-takaus sopii vakuudeksi esimerkiksi seuraavissa rahoitusmuodoissa: velkakirjaluotto, luotollinen tili ja pankkitakaus. Finnvera-takaus on yleensä 50 % lainan määrästä.
Finnveran alku- ja PK-takauksien päätökset voidaan tehdä heti pankissa ja rahoitus näkyy tilillä 2–3 pankkipäivässä. Jos käsittely joudutaan viemään Finnveraan, saadaan päätös 1–2 viikossa. Finnveralta on mahdollista hakea myös kasvulainaa, joka on suunniteltu voimakkaasti kasvavien yritysten rahoitustarpeisiin. Lisätietoja voi kysyä pankista tai Finnverasta.
Business Finlandilta tukea vientiponnisteluihin
Business Finlandilta on mahdollista hakea tukea tai rahoitusta erilaisiin kansainvälistymiseen liittyviin tuote- ja palvelukehitysprojekteihin. Myönnetty rahoitus on joko lainaa tai avustusta, jonka avulla yritykset voivat pienentää kehityshankkeisiin liittyviä riskejä.
– Esimerkiksi Tempo-rahoituksen avulla yritys voi testata uuden tuotteen tai palvelun kysyntää ennen kansainvälistymistä, johtaja Risto Vuohelainen Business Finlandista kertoo.
– Tyypillisiä hankkeita ovat erilaiset markkinatutkimukset tai palvelun koemarkkinoinnit. Meiltä saa apua ja tietoa projektien käynnistämiseen.
Business Finland osallistuu vuosittain myös useille kansainvälisille eri toimialojen messuille, joihin yritysten on mahdollista päästä mukaan.
– Osallistumme messuosaston kuluihin ja tarjoamme asiantuntija-apua vientiprojekteissa, Vuohelainen lupaa.
– Kansainvälisillä messuilla pitää olla liikkeellä vähintään neljän yrityksen yhteisellä messuosastolla. Yleensä tuki voi olla yritykselle 50 % osuus messupanostuksesta.
Suomalaiset yritykset ovat tyypillisesti melko pieniä, mikä aiheuttaa Risto Vuohelaisen mielestä haasteita alihankinnan vientimarkkinoilla tarjousten voittamisessa ja projektien rahoituksessa. Usein kilpailuttaja saattaa haluta että alihankkija osallistuu myös investointeihin.
– Meiltä puuttuvat suuret ja vanhat teollisuussuvut, joita esimerkiksi on Saksassa ja Ruotsissa, Vuohelainen mainitsee.
– Tätä kautta Suomessa on kilpailijamaihin verrattuna vähän investointipääomaa. Vientiponnistelut kannattaa suunnitella yhteistyöverkostomaisesti, jossa rahoituskumppanit, yhteiskunnan tarjoamat asiantuntijat ja hankkeeseen osallistuvat yritykset yhdessä mahdollistavat onnistumisen.
– Ensi kertaa Business Finlandia lähestyttäessä voi aloittaa Tempo-rahoituksesta, jonka jälkeen on mahdollista hakea vaikkapa innovaatiorahoitusta, mikäli se vain soveltuu yrityksen senhetkisille projekteille, Vuohelainen vihjaa.
Teksti: Mikko Reinikka
Kuvat: Unsplash