Kirjapainoala rakennemuutoksen pyörteissä

Viestinnän sähköistyminen on haastanut etenkin lehdet sekä niiden kustantajat. Tämä on vääjäämättä heijastunut myös kirjapainoalan yrityksiin. Graafinen Teollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Jari Avellan uskoo kuitenkin perinteisen printin voimaan sähköisen tietotulvan keskellä.

Digitalisaatio on mullistanut monta toimialaa. Graafinen teollisuuskaan ei ole enää entisellään viestinnän sähköistymisen myötä. Toimialan mullistus on ollut valtava.

– Alan volyymi, eli graafisen teollisuuden tuotannon arvo on karkeasti sanottuna 10 viime vuoden aikana laskenut 1,7 miljardista eurosta noin miljardiin euroon. Tämä on dramaattinen muutos, sanoo kirjapainojen ja muiden graafisen alan tuotannollisten yritysten elinkeinopoliittisen etujärjestön Graafinen Teollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Jari Avellan.

Myös kirjapainoalan yritysten ja henkilöstön määrä on laskenut jyrkästi. Järjestön mukaan graafisessa teollisuudessa työskenteli vuoden 2016 lopussa noin 6 300 henkilöä, kun vuonna 2005 heitä oli vielä lähes 12 000.Tilastokeskuksen mukaan alalla oli vuonna 2007 yhteensä noin 1 100 yritystä, mutta vuonna 2015 enää noin 860. Suurin osa toimialan yrityksistä on perinteisesti ollut pieniä muutaman hengen yrityksiä. Etenkin näitä on hävinnyt markkinoilta paljon.

– Mies ja kone -henkisiä pienyrittäjiä on ollut paljon. Viime vuosina tyypillinen tarina on ollut, että kun yrittäjä tulee eläkeikään, toiminta loppuu.

Toisaalta kirjapainoalan yritysten määrä on laskenut myös yritysostojen ja fuusioiden takia.

– Toimialalla on muutoksia erittäin paljon. Täytyy tehdä isompia yksiköitä, jotta markkinoille saadaan isompia, kustannustehokkaampia toimijoita.

Levikkien lasku ja jakelukulujen nousu osasyinä ongelmiin

Kirjapainoalan haasteiden takana on monta syytä, joista digitalisaatio on isossa kuvassa merkittävin. Uusien sähköisten julkaisukanavien myötä mainosrahoille on nykyään entistä useampia jakajia.

– Digitalisaatio on tuonut haasteita perinteiselle printille. Printtilehtien mainostulojen lasku on aiheuttanut kustannuspaineita kirjapainojen loppuasiakkaille. Myös levikit ovat olleet laskussa. Koska volyymit pienenevät, kirjapainoalan tuotantokapasiteetin täytyisi tavalla tai toisella sopeutua tilanteeseen.

Avellanin mukaan kirjapainoalan tarvittavat muutokset ovat kuitenkin olleet liian hitaita, ja ala on kärsinyt kannattavuusongelmista jo jonkin aikaa.

Kirjapainoalan toimintaan on heijastunut myös jakelukustannusten nousu.

– Se on iso haaste, viime vuosien jatkuva trendi, joka johtuu Postin jakelukustannusten kasvusta. Tämä on ehdottomasti asia, johon pitää löytää ratkaisu, jotta jakelu Suomessa saadaan hoidettua kustannustehokkaasti. Kustannustehokas jakelu on elinehto lehdille ja meidänkin toimialallemme – mitä paremmin kustantajilla menee, sitä paremmin menee myös graafisella teollisuudella.

Politiikka ei ole ainakaan helpottanut toimialan tilannetta

Myös politiikka – niin kansallinen kuin EU-tasonkin – on pannut kapuloita rattaisiin suomalaisille kirjapainoyrityksille. Ne kilpailevat entistä kovemmin myös ulkomaalaisten toimijoiden, etenkin Baltianmaissa ja esimerkiksi Puolassa sijaitsevien kirjapainojen kanssa.

– Tilanteen ongelmalliseksi tekee ja kilpailuasetelmaa vääristää se, että EU:n on annettu suunnata merkittäviä investointitukia näihin maihin. Tämä ei koske pelkästään graafista teollisuutta, vaan näin on käynyt monella muullakin alalla, sanoo Avellan.

Toisaalta osa suomalaisistakin kirjapainoyrityksistä on edullisempien kulujen takia siirtänyt tuotantoaan ulkomaille.

– Toimialalla on joitakin tällaisia yrityksiä, mutta ei kuitenkaan missään jättimittakaavassa. Asiakkaat luottavat suomalaiseen tekemiseen ja palvelun laatuun, ja siihen miten luotettavasti asiat meillä hoidetaan, varsinkin silloin, jos jokin ei mene hyvin. Siitä suomalaiset yritykset ovat perinteisesti saaneet hyvää palautetta.

Kansallisella tasolla kustannusalalle sekä kirjapainoille murhetta on aiheuttanut myös tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverokannan nosto. Ennen vuotta 2012 tilattavien julkaisujen arvonlisäverokanta oli 0 prosenttia. Vuoden 2012 alussa verokanta nostettiin 9 prosenttiin ja vuonna 2013 vielä 10 prosenttiin.

– Lehtitilausmyynnin arvonlisävero vältetään sillä, että kotimaisia aikakauslehtiä kuljetetaan Norjaan postitettavaksi. Tämä on ihan hölmöläisten hommaa, ja huono asia suomalaiselle tekemiselle, toteaa Avellan.

Painotuote erottuu edukseen myös yritysviestinnässä

Vaikka kirjapainoalan liikevaihto on laskenut, ja toimialan muutkin trendit menevät alaspäin, myönteistäkin kehitystä on nähtävissä.

– On yrityksiä, jotka pärjäävät tässäkin kilpailutilanteessa. Positiivista kehitystä on nähtävissä nimenomaan digipainamisessa. Myös pakkauspainojen määrä on lisääntynyt. Kasvavia ja kehittyviä segmenttejä on siis tälläkin toimialalla.Viestinnän sähköistyminenkään ei ole pelkkä mörkö kirjapainoalalle.

– Se on monipuolistanut tekemistä, ja tuonut mukanaan mahdollisuuden ja asiakastoiveen, että aineistoapitää pystyä jalostamaan paitsi printtiin, myös muihin kanaviin, sähköiset julkaisukanavat mukaan lukien. Kirjapainojen oheistuotteiden ja palveluiden merkitys on koko ajan lisääntynyt, ja vaatimukset ohjaavat tuotantoa uusille urille.

Eri mediat myös tukevat toisiaan ja täydentävät tarjontaa esimerkiksi yritysviestinnässä. Sähköistä viestintää tulee nykyään kuitenkin niin valtavat määrät, että sen vastapainona painotuote voi hyvinkin kokea uuden tulemisen.

Laadukas painotuote onkin tätä nykyä jo premium-tuote, keino erottautua massasta ja saada huomiota omalle viestille.

– Varmasti monessa yrityksessäkin on ajateltu, että pakollinen kustannussäästökuuri tarkoittaa myös painotuotteiden karsimista. On kenties ollut helppo miettiä, että lopetetaan asiakaslehtiä tai sisäisiä julkaisuja. Toisaalta varmasti on herätty siihen, että kun uudessa maailmassa kaikki informaatio on sähköisenä, niin kukas sen sitten lukee?

Printin teho markkinoinnissa on edelleen kiistaton

Ihmiset saavat nykyään niin töissä kuin vapaa-ajallakin valtavat määrät sähköistä informaatiota. Harva jaksaa perata sitä läpikotaisin, kun sen sijaan hyvin tehty painotuote saattaa houkutella pysähtymään ääreensä pidemmäksikin aikaa, ja lukemaan esimerkiksi lehden kannesta kanteen.

– Printti on se, joka herättää huomion. Edelleen moni hyödyntää sitä valtakunnallisesti viikoittain.

Avellanin mukaan printti on edelleen ylivoimainen myös mainoskanavana.– Olemme liiton toimesta tehneet tutkimuksen printin mainostajille. Tiedämme että on isoja mainostajia,joiden jakelu voi olla jopa valtakunnallinen viikoittain. Tämän tutkimuksen mukaan printti on edelleen kärkimedia, jolla on suurin merkitys. Printin rinnalla voi olla muita kanavia, mutta printin teho markkinoinnissa on edelleen kiistaton.

Rakennemuutoksen jälkeen kohti parempaa tulevaisuutta

Printin puolesta puhuu Jari Avellanin mukaan sekin, että suomalaiset ovat perinteisesti luottaneet painettuun sanaan. Lukutaidon ja lukutottumusten osalta Suomi on myös ollut eräs maailman edelläkävijämaista.

– Ei lukeminen lopu tulevaisuudessakaan. Eikä lopu myöskään printti.

Auringonlaskun ala kirjapainoala ei siis missään nimessä ole. Jari Avellan uskoo vakaasti siihen, että Suomeen jää pieni, mutta voimakas graafinen teollisuus.

– Ehdottomasti uskon alan tulevaisuuteen. Volyymit laskevat edelleen, sille ei mahdeta mitään. Pakollinen rakennemuutos käydään täällä läpi, mutta toivottavasti kohti parempaa tulevaisuutta ollaan menossa. On kuitenkin tärkeää, että kirjapainoalan toimintaympäristö luodaan järkeväksi, ja hölmöily esimerkiksi jakelutoiminnan sekä arvonlisäveron suhteen lopetetaan.

Avellan toteaa, että graafisen teollisuuden yritykset tarvitsevat myös toimivia yhteistyömalleja – millä keinoilla pärjätään yhteistyön kautta, kun volyymit laskevat?

– Toisaalta jokaisen toimijan pitää löytää myös se oma, erilainen juttunsa, jolla pärjää kilpailussa. Näilläeväillä Suomeen varmasti jää elinvoimainen graafinen teollisuus.

Teksti: Saara Pakaslahti
Kuva: Pixabay