Eteläportin älykäs teknologiaympäristö on suunniteltu vastaamaan nykyaikaisen valmistavan teollisuuden tarpeisiin. Vaikka alueella mennään tekniikka edellä, myös ihmisten hyvinvointi ja kestävän kehityksen periaatteet ovat siellä keskeisessä asemassa.
Jyväskylän ja Muuramen alueelle rakennettu Eteläportin teollisuusalue on suunniteltu yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja viranomaisten tiiviillä yhteistyöllä. Tavoitteena on ollut toteuttaa Euroopan modernein valmistavan teollisuuden digitaalinen palvelukeskittymä, jossa myös ihmiset on huomioitu.
Eteläportin kehitystä luotsannut projektipäällikkö Heikki Kinnunen on tehnyt pitkän työuran teknologiateollisuudessa vuodesta 1987 lähtien. Hänellä on noin kahden vuosikymmenen edestä kokemusta eri esimiestehtävistä niin perhe- kuin valtionomisteisissa yrityksissä. Sittemmin hän on ennättänyt toimia vuosia Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykesissä ja lopulta kaupungin elinkeinoyksikössä Business Jyväskylässä.
Teollisuusuransa aikana Kinnunen kertoo päässeensä rakentamaan yksittäisiä tehtaita. Hän kuvailee Eteläportin 40 hehtaarin alueen rakentamista kuitenkin pitkän uransa ”diplomityöksi” ja on ollut haastavasta hankkeesta innostunut. Aluetta onkin rakennettu hänen mukaansa käytännössä koko 2000-luvun ajan.
Pitkäjänteinen kehitys lähti yritysten tarpeista
Eteläportin kaltaisen teollisuuden yrityskeskittymän rakentaminen on edellyttänyt pitkäjänteistä työtä. Hanke käynnistyi Kinnusen mukaan osin jo 2000-luvun alussa, jolloin alueelle kaavailtiin suurta terminaalialuetta ja suurkauppojen keskittymää.
Pontta Eteläportin suunnitteluun ja toteutukseen saatiin myös vuonna 2014 käynnistetystä Keski-Suomen valmistavan teollisuuden kehityshankkeesta, jossa tehtiin yhteistyötä silloisen Tampereen teknillisen yliopiston kanssa.
– Se oli kolmivaiheinen hanke, jonka tavoitteena oli laatia tiekartta 2020 Keski-Suomen valmistavan teollisuuden kehittämiselle, Kinnunen kertoo.
Hanke tarjosi mahdollisuuden kartoittaa yritysten tunnistamia kasvuhaasteita ja luoda katsaus niiden tuotekehitys- ja innovaatiotarpeisiin. Samalla saatiin tietoa yritysten digitaalikyvykkyyksistä ja teknologiavalmiuksista. Tutkimustiedon pohjalta voitiin luoda selkeä toimenpide-ehdotus, jonka avulla julkinen toimija saattoi tukea yrityksiä niiden tulevissa haasteissa.
Kinnusen aloittaessa Eteläportin projektipäällikkönä eräs hänen ensimmäisiä tehtäviään oli profiloida alue 2018 valmistunutta kehittämissuunnitelmaa hyödyntäen ja lanseerata se mahdollisimman pian. Lokakuussa 2018 pidetyssä lanseeraustilaisuudessa oli noin 70 osallistujaa paikalla.
Kehityksen vauhdittamiseksi Eteläporttiin tavoiteltiin aluksi noin 200 miljoonan euron investointeja. Sen mukaisesti Kinnunen asetti tavoitteeksi saada alueelle noin 60 kansainvälisille markkinoille tuotteita tai palveluita tekevää yritystä.
Virtuaalinen ympäristö rakentui fyysisen rinnalle
Eteläportti poikkeaa Kinnusen mukaan aiemmista yrityskeskittymistä moneltakin osin. Ensinnäkin hän toteaa alueen olevan hybridialue:
– Eli sinne syntyy teollista valmistusta, erilaisia teollisuuden palveluja ja erilaisia kaupan toimijoita. Kaavassa on viisi hehtaaria kaupan aluetta, ja sinne tulee lähiliikuntapaikkaa niin yritysten henkilökunnan kuin asukkaidenkin käyttöön. Alueen pohjoispuolelle syntyy 65 hehtaarin asuinrakentamisalue.
Eteläportti myös lanseerattiin Euroopan moderneimpana valmistavan teollisuuden digitaalisena palvelukeskittymänä. Olennaista uudessa palvelukonseptissa oli alueen fyysisen ympäristön ja virtuaalisen ympäristön rakentuminen yhtä aikaa. Keskeinen tavoite on ollut luoda Eteläportille virtuaalialusta, pidemmälle vietynä digitaalinen kaksonen.
Virtuaaliympäristön tavoitteena on saada reaaliaikaisesti nähtäville niin alueen infrastruktuuri, liikenne ja liikkuminen kuin rakennustenkin 3D-mallit. Se helpottaa suuresti kiinteistöjen rakentamisen budjetointia ja suunnittelua.
– Siinä näkyy kaikki maan alla olevat putkistot ja viemärit, tonttien tasaustiedot ja kaikki liittymät digitaalisessa muodossa. Esimerkiksi maamassojen siirto, jota tonttien tasauksessa tehdään, voidaan tehdä virtuaalisesti, kertoo Kinnunen.
Hän huomauttaa virtuaalialustan mahdollistavan myös muita toimintoja. Sen avulla yritys voi esimerkiksi seurata tuotantoprosessejaan tai jakaa tietoa yhteistyöverkostolleen.
– Se itse valmistus, valmistuksen palvelut, kiinteistön hallintaan liittyvät asiat. Tavoite on, että ne ovat reaaliaikaisesti kaikkien käytössä.
Kinnunen korostaa Eteläportin digitaalisen kaksosen ja sen palvelukonseptin turvallisuutta. Järjestelmän on toteuttanut joensuulainen ohjelmistoalan yritys Process Genius Oy. Virtuaalialusta tulee niin alueen yritysten kuin Eteläportin verkostoon liittyvien toimijoiden käyttöön.
Data tarjoaa tilannetietoa tuotannosta
Se, että rakennukset ja tuotantovälineet ovat digitaalisessa muodossa, ei kuitenkaan yksistään riitä. Kinnunen huomauttaa, että niiden lisäksi tarvitaan sensoreita ja antureita, jotka välittävät tietoa digitaalisiin alustoihin.
– Meillä on yhdessä kiinteistössä IoT-ympäristön pilottikokeilu. Vuoden 2020 marraskuussa on sijoitettu eri puolelle kiinteistöä mitta-antureita keräämään kiinteistön eri parametreja.
Kiinteistön käyttäjät saavat reaaliaikaisesti mitattua tietoa, jota voidaan seurata ja analysoida halutun mukaisesti. Datan saanti kiinteistöstä on ollut osa Eteläportin aluekonseptin kehittämistä. Kinnunen huomauttaa, että dataa voidaan saada myös kiinteistön ulkopuolelta:
– Parkkipaikalla työntekijä voi nähdä heti, mikä paikka on vapaana, kun tulee aamulla töihin, hän havainnollistaa.
Kinnunen toteaa, että digitalisaation avulla teollisuuden toimijoilla on mahdollista saada automaattisesti tuotettu reaaliaikainen tilannekuva eri toiminnoista.
– Tällaista olisin itse kaivannut silloin aikanaan, kun vedin päällikkönä liiketoimintaa. Kokonaisvaltainen tilannekuva eri toiminnoista olisi helpottanut päätöksentekoa.
Vaikka digitalisaation mukaan lähteminen edellyttää varsinkin pk-yrityksiltä rohkeutta, Kinnunen arvioi sen ja erilaisten yhteispalveluiden hyödyntämisen kasvavan teollisuudessa nopeasti.
– Kasvukykyiset ja -haluiset yritykset tulevat menestymään jatkossa, hän toteaa.
Joustava kaavoitus palvelee alueen yrityksiä
Kinnunen toteaa teollisuusyritysten ja muiden toimijoiden olleen alusta lähtien mukana Eteläportin suunnittelussa. Alueen suunnittelussa tiivis yhteistyö Jyväskylän kaupungin ja Muuramen kunnan edustajien kanssa on ollut hänen mukaansa aivan uudenlainen toimintatapa. Tämä mahdollisti muun muassa joustavan kaavoituksen, jossa myös yritysten tarpeita on huomioitu.
Kaavaluonnosvaiheessa aluetta lähdettiin lähtökohtaisesti profiloimaan moderniksi teollisuuden yrityskeskittymäksi. Kinnunen kertoo, että kaavoitusprosessissa tehtiin lukuisia selvityksiä, kuten kaupallinen-, liikenne-, viheralue- ja hulevesiselvitys, luontoarvo- sekä kokonaisinfraselvitys tukemaan kaavoituksen etenemistä.
– Eteläportin alueella teollisen toiminnan, kaupan ja asutuksen läheisyys huomioitiin kaavoituksessa, hän nostaa esiin.
Eteläportti sijaitsee poikkeuksellisesti kahden kunnan, Jyväskylän ja Muuramen alueella. Kaavoitusprosessi käynnistyi näissä yhtä aikaa ja alueen asemakaavat uusittiin. Kattavat selvitykset toimivat kaavoituksen pohjana.
– Teollisuuden näkökulma huomioiden mahdollistettiin niin joustava kaava kuin mahdollista, Kinnunen kertoo.
– Tonttijako on kaavamääräyksissä ohjeellinen. Jos joku yritys tarvitsi isomman tontin, sellainen voitiin alkuvaiheessa vielä muodostaa joustavasti uudelleen.
Kaavamääräykset mahdollistavat Kinnusen mukaan myös erilaisten energiaratkaisujen kuten aurinkoenergian tai hiilineutraalin kaukolämmön hyödyntämisen Eteläportin alueella.
– Kestävän kehityksen mukaisesti alueelle on mahdollista rakentaa kaasutankkausasemia, ja kiinteistöihin tulee jo sähköautojen latauspisteitä.
Työpajat tarjonneet välineitä kehitykseen
Eteläportti-hankkeen aikana on järjestetty lukuisia teemoitettuja työpajoja, joista yritykset saavat apua ja tukea toimintansa kehittämiseen ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla. Työpajoissa yritykset ovat päässeet myös esittelemään toimintaansa ja verkostoitumaan.
– Olemme haastaneet yritykset valitsemaan lukuisista modernin rakentamisen ja valmistuksen elementeistä heitä kiinnostavimmat asiat, kertoo Kinnunen.
Esimerkkinä yrityksiä kiinnostaneesta elementistä hän mainitsee virtuaalisuunnittelun. Haasteena on, miten yritykset voisivat hyödyntää sitä turvallisesti globaalilla tasolla.
– Virtuaalisuunnittelua hyödynnetään rakentamisen, liikenteen ja ihmisten liikkumisen suunnittelussa, mutta myös tuotannon layout-suunnitteluun ja simulointiin esimerkiksi materiaalivirtojen suhteen.
Muita työpajoissa esille nousseita teemoja ovat olleet logistiikka, varastointi ja kokoonpanopalvelut. Kinnunen nostaa esille myös resurssien yhteiskäytön.
– Monella kansainvälistä kauppaa käyvällä yrityksellä on esimerkiksi tuotannossa ja myynnissä suurta kausivaihtelua. Tehokkuutta pitää hakea niin tilojen kuin henkilöstön yhteiskäytöllä.
Yrityksille tulisi löytyä joustavia, tarpeen mukaan muunneltavia tuotantotiloja. Yritykset ovatkin hänen mukaansa entistä valmiimpia ostamaan logistiikan ja varastoinnin kokonaispalveluina ja parantamaan sitä kautta kannattavuuttaan.
– Keskitytään omaan ydinliiketoimintaan ja kaikki muu tarvittava ostetaan palveluna.
Kasvuyritykset kaipaavat osaavaa työvoimaa
Parhaillaan Eteläportin yritystonteista on varattu Kinnusen mukaan yli 60 %. Esimerkkeinä alueen yrityksistä hän mainitsee muun muassa Moventas Gearsin, David Brown Santasalon, Spinnovan ja Lassila&Tikanojan.
– Käytännössä tällä hetkellä on käynnissä 70 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suunnittelussa on saman verran uusia investointeja. Eteläportin toimipaikkoihin edellä mainittuihin yrityksiin tulee sijoittumaan noin 400 työntekijää.
Osaavan henkilöstön löytäminen on kuitenkin parhaillaan haaste monien kotimaisten teollisuusyritysten kasvulle. Kinnunen toteaa, että hankkeen seuraavassa vaiheessa ryhdytään auttamaan Eteläportin yrityksiä alueen houkuttelevuuden nostamisessa työntekijöiden näkökulmasta. Myös oppilaitosten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä:
– Olemme pilotoineet yhteen kiinteistöön uuden ajan oppimisympäristön, hän kertoo. Sähköalan opiskelijat pääsevät opiskelemaan alaansa teollisuusympäristöä vastaavassa työsalissa. Tuollaisen oppimisympäristön rakentaminen onnistui yritysten ja oppilaitoksen tiiviillä yhteistyöllä.
Eteläportti on houkutellut Kinnusen mukaan yrityksiä muun muassa sijainnillaan valtatie 9:n välittömässä läheisyydessä, josta on hyvät yhteydet valtateille. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti alueelle rakentuu kulkuyhteydet myös julkisilla liikennevälineillä, pyöräillen tai kävellen. Hän toteaa, että palvelukonseptia on kehitetty sekä alueella sijaitsevia yrityksiä että sen verkostoon kuuluvia yrityksiä ja sidosryhmiä varten.
– Isona tavoitteena on, että syntyisi kaupallinen, toimiva konsepti, jota voisi monistaa tai skaalata erikokoisille alueille.
Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Eteläportti