Korona-aika toi korostetusti esiin sen, miten tärkeää muuttuviin tilanteisiin ennalta valmistautuminen on valmistavassa teollisuudessa. Yrityksellä pitää olla olemassa vaihtoehtosuunnitelma tai useampikin mitä niin toimittajiin kuin ostajamarkkinoihinkin tulee.
Maailmalaajuinen pandemia koetteli keväällä 2020 myös valmistavaa teollisuutta. Kysyntäpuolella tuli voimakkaita heittelyitä kumpaankin suuntaan. Toisaalta raaka-aineiden, materiaalien ja komponenttien saannissa ilmeni tavallista isompia puutteita. Lisäksi itse virus aiheutti omat huolenaiheensa, kun pelättiin työntekijöiden laajamittaisia sairastumisia.
Viimeksi mainitusta selvittiin onneksi isoimmitta häiriöittä.
– Joitakin paikallisia tuotannon sulkemisia tuli hetkellisesti, kuten esimerkiksi Rauman telakalla, mutta ei pidempiä toiminnan keskeytyksiä. Kun altistumisia ilmeni, niihin reagoitiin nopeasti: koko tuotantolinja suljettiin ja desinfioitiin, tuotannon johtamisen professori Jussi Heikkilä Tampereen yliopistosta toteaa.
Koronan kohdalla voidaan puhua Heikkilän mukaan hallitusta kriisistä valmistavassa teollisuudessa suurimmassa osassa yrityksistä.
– Koronaan suhtauduttiin meillä teollisuudessa heti alusta asti vakavasti ja tarpeellisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin mahdollisimman nopeasti. Vierailuja tuotantolaitoksiin kiellettiin, työvoimajärjestelyjä tehtiin kohtaamisten vähentämiseksi ja etätöitä tehtiin mahdollisuuksien mukaan.
Tuotantoketjujen ongelmat
Raaka-aineiden, komponenttien ja materiaalien saannissa ilmenneet ongelmat haittasivat nekin valmistavien alojen toimintaa.
– Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehdas jouduttiin sulkemaan muutamaksi viikoksi kokonaan, koska Daimler Benz sulki omat tehtaansa Saksassa, jolloin tavaroiden saatavuus loppui myös Uudessakaupungissa. Keskeytys oli kuitenkin vain muutaman viikon mittainen.
Korona toimikin yrityksille testinä siitä, missä määrin nämä olivat valmistautuneet toimitushäiriöihin etukäteen.
– Yritysten pitäisi aina jo etukäteen miettiä, että jos jonkun materiaalin tai komponentin saaminen joltakin toimittajalta loppuu, onko mahdollista käyttää vaihtoehtoista toimittajaa. Tämä edellyttää toimittajamarkkinoiden tuntemista ja vaihtoehtoisten toimittajien kartoittamista ennalta, ehkä toisen toimittajan käyttämistä rinnalla jo ennen kuin toimitushäiriöitä ilmeneekään.
Koronan alkuaikoina myös kysynnän vaihtelut joissakin tuotteissa olivat suuria. Liiketoiminnassa on olemassa aina epävarmuus sen suhteen, kuinka suurena ja millä aikavälillä kysyntä toteutuu ja miten pysyvää siitä tulee. Kun tuotteen kysyntä kasvaa nopeasti, haasteeksi nousee, pystytäänkö kapasiteettia lisäämään ja kasvavaan kysyntään vastaamaan. Samanaikaisesti on epävarmuus siitä, tuleeko kasvaneesta kysynnästä miten pitkäaikaista.
– Koronan alussa puhuttiin paljon, että tuotteet, kuten wc-paperi ja pasta, loppuvat kaupasta. Se oli kuitenkin tilapäistä. Toisaalta tuli kysyntää käsidesille ja maskeille. Tämä tarjosi hetkellisesti pienemmille toimijoille mahdollisuuden rynnätä niille markkinoille ennen kuin isommat toimijat valtasivat ne itselleen.
Kysynnän vaihtelut
Kysyntä voi myös äkillisesti romahtaa jostakin syystä. Koronakriisin alussa ilmeni ongelmia esimerkiksi isojen koneiden ja laitteiden toimituksissa. Tilauksia peruuntui, kun asiakkaat eivät pystyneetkään ottamaan niitä vastaan. Toimitukset myös siirtyivät, kun asentajat eivät päässeet matkustamaan matkustusrajoitteiden vuoksi kohteisiin.
– Myös vaihtoehtoisia ostajamarkkinoita pitäisi siten kartoittaa etukäteen siltä varalta, että jokin myyntikanava tai markkina sulkeutuu. Näinhän kävi esimerkiksi muutama vuosi sitten, kun EU:n sanktiot vaikuttivat monelle suomalaiselle yritykselle tärkeään Venäjän kauppaan, ja yritysten piti etsiä vaihtoehtoisia myyntikanavia tuotteilleen.
Kansainvälisen yhteistyön merkitys
Heikkilä toteaakin, että kansainvälinen yhteistyön tärkeys on yksi asia, mikä on koronan myötä noussut taas esiin. Suomi on erittäin riippuvainen niin vientimarkkinoista kuin toimittajamarkkinoistakin. Kansainvälisen yhteistyön ylläpitäminen on siten tärkeää. Globaalien kriisien lisäksi on paikallisia kriisejä, joiden seurauksena jokin toimitus- tai myyntikanava saattaa tyrehtyä kokonaan.
– Mitä korona-ajan opetuksiin tulee, yritysten pitää kehittää reagointikykyään jo etukäteen häiriöitä varten. Pitää ensinnäkin olla hyvä näkyvyys omaan kysyntään. Mikä on yrityksen vaihtoehtosuunnitelma, jos kysyntä muuttuu, mitä pystytään tekemään ja millä aikataululla. Toisaalta pitää miettiä, miten toimitaan, jos toimitukset sakkaavat: mistä löydetään vaihtoehtoisia toimituslähteitä.
Resilienssin kehittäminen
Heikkilä kertoo Tampereen yliopistossa tehdystä diplomityöstä, jossa tarkasteltiin neljää suomalaista yritystä ja sitä, miten nämä olivat kyenneet vastaamaan koronan aiheuttamiin haasteisiin. Mitä paremmin yritys oli valmistautunut jo ennalta häiriöihin, toisin sanoen kehittänyt omaa resilienssiään, sitä paremmin se myös kykeni vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen.
– Tavallaanhan tämä on liiketoiminnan arkipäivää, että joudutaan työskentelemään epävarmuuden kanssa. Siksi pitääkin olla valmiina erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita, jos asiat eivät menekään niin kuin on suunniteltu. Korona aiheutti ison häiriön, mutta hyvin valmistautuneet pärjäsivät kuitenkin paremmin kuin muut.
Vaikka kriisin alkuvaiheessa nousi suuri huoli siitä, että kokonaisia tuotantolaitoksia joudutaan sulkemaan, on Suomi selvinnyt kriisistä loppujen lopuksi varsin hyvin. Jo kesällä 2020 oltiin teollisuudessa taas hyvässä nousussa.
– Teollisuuden komponenttien saatavuuspula ja miten sen kanssa pystytään luovimaan, asettaa edelleenkin haasteita. Etenkin elektroniikkakomponenttien saatavuuden kanssa on ollut isoja ongelmia, mikä on vaikuttanut aika moneen toimialaan, Heikkilä toteaa.
Globaali ponnistus nopeassa ajassa
Korona-aika on toisaalta osoittanut myös sen, miten valtavaa resilienssiä yritysmaailmasta löytyy.
– Hämmästyttävän nopeasti on pystytty innovoimaan ja tuomaan markkinoille uusia tuotteita tai uusia variaatioita. On kehitetty muun muassa materiaaleja, jotka hylkivät ja jopa tappavat viruksia. Ilmanpuhdistuslaitteet, suojavisiirit- ja vaatteet sekä aiempaan nopeammin tapahtunut rokotteiden kehittäminen, ovat myös hyviä esimerkkejä siitä, miten pystytään keksimään uusia tuotteita ja teknologioita koronan aiheuttamiin haasteisiin, Heikkilä sanoo.
Heikkilä näkee, että kyse on globaalista ponnistuksesta, jossa on pystytty selättämään alkuun ylittämättömiltä tuntuvia esteitäkin.
– Kun vielä alkuvuodesta näytti siltä, että rokotusten valmistuskapasiteetti olisi merkittävästi rajoittava tekijä, on sekin pystytty ratkaisemaan.
Koronan aiheuttamassa kriisissä voikin nähdä myös jotakin positiivista
– Niin uhkaavia ja pelottavia kuin tällaiset kriisit ovatkin, on ollut mielenkiintoista seurata, miten nopeasti uusia ratkaisuja voidaan löytää ja uusia innovaatioita ja toimintoja kehittää, kun on tarve.
Teksi: Tiina Raatikainen
Kuva: Freepik