Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen on tärkeä osa yritysten päivittäistä riskinhallintaa, sillä hyvinvoiva työntekijä on tuottava työntekijä.
Työkykyä ylläpitäviä tyky- ja tyhy-päiviä vietetään vain yhtenä työpäivänä vuodessa. Työhyvinvoinnin kannalta merkitystä on kuitenkin enemmän kaikilla muilla työpäivillä. Lyhyesti voidaankin todeta, että mikäli yhden tykypäivän anti ei riitä työelämässä toteutuneiksi myönteisiksi tavoiksi tai muutoksiksi, tykypäivien perimmäinen tarkoitus menee hukkaan.
Ratkaisukeskeisen coachin opinnot suorittanut työhyvinvointivalmentaja Raisa Aromaa viestii yrityskulttuurista päätyökseen Pirkanmaalla.
– Kyllähän yritysjohdolle pitää perustella työhyvinvointiin laitetut satsaukset, koska sillä tavoin kasvatetaan liiketoimintaa ja päästään tavoitteisiin. Asiasta on tutkimustuloksiakin.
Satsausten tuoman tuloksen kasvun odotteluun tarvitaan kuitenkin malttia, mutta faktaa on, että kasvu toteutuu pitkällä aikavälillä.
– Esimerkiksi coachauksesta saadusta hyödystä on tehty kokeilu. Sen tulokset näkyivät suoraan työtyytyväisyysluvuissa, asiakastyytyväisyydessä ja poissaoloissa, kertoo Aromaa.
Hyvinvoiva työntekijä yksinkertaisesti tekee parempaa työnjälkeä, koska hyvinvointi kasvattaa sitoutumista ja halua tuottaa organisaatiolle tulosta.
– Meidän HR-ihmisten asiana onkin perustella mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehdyn rahallisen panostuksen merkitys, joka näkyy pitkän tähtäimen säästössä kulujen ja kärsimyksen vähentyessä.
Työntekijän ei tarvitse syyllistyä avautuessaan
Aromaan mukaan yksi tärkeimmistä asioista työympäristössä on sen psykologinen turvallisuus.
– Turvallisessa työympäristössä pystytään kertomaan asioista kuin asioista ilman pelkoa, että vahingoittaa jollain tavalla itseään, Aromaa muistuttaa.
Työelämässä on sekä psykologinen että sosiaalinen ulottuvuutensa. Nämä asettavat työyhteisölle erilaisia tarpeita, joihin pitäisi pystyä vastaamaan ja tarvittaessa tarjoamaan apua työnantajan puolelta.
– Voi olla tasapainottelua sen suhteen, tarjotaanko aktiivisesti tukea vai pitäisikö työntekijän osata sitä enemmänkin itse kysyä. Esihenkilön tulisi hyväksyä sekin, että kaikki eivät tule kysymään ajoissa apua, vaikka kynnys siihen olisikin laitettu matalalle. Esihenkilön pitäisi silloin pystyä ottamaan signaaleja vastaan työyhteisöstä. Jos joku ei pärjää, niin nopeasti pitäisi kysyä, voidaanko tilanteeseen tarjota tukea.
Aromaan mielestä henkilöstökyselyt ovat tärkeitä. Ne tulisi mielellään toteuttaa niin, että pystytään saamaan anonyymisti esitettyä tietoa siitä, miten ihmiset jaksavat.
– Varsinkin pienessä työyhteisössä on erityisen tärkeää, että työpaikalla pystytään puhumaan kaikista asioista. Se tulee korostumaan tulevaisuudessa, sillä avoimessa ilmapiirissä pysytään tuomaan esiin myös yhteisiä tarpeita, joiden varaan menestys rakentuu.
Työhyvinvointi on voimavaralähtöistä
– Tästä minulla ei ole tilastotietoa, mutta käsitykseni mukaan työhyvinvointi ymmärretään yhä paremmin nykypäivänä niin, että se on jatkuvaa tekemistä. Ei odoteta pelkästään tykypäiviä, että on mahdollista parantaa työhyvinvointia. Nykyään suositaan henkisiä voimavaroja tukevaa toimintaa jo työpaikoilla, ja voidaankin huomata, että ihmissuhde- ja sosiaaliset taidot ovat nosteessa.
Tykypäiviä suunniteltaessa Aromaa kehottaa kysymään suoraan työntekijöiltä, mikä tuntuisi hyvältä.
– Lähdetään siitä, mikä on tarve. Jos esimerkiksi tehdään fyysistä työtä, niin silloin työterveys korostuu. Tykypäivien anti voisi silloin sisältää ergonomiaosuuksia ja muuta alalla tarvittavaa tukea. Henkisen työn puolella voisi keskittyä ihmissuhdetaitojen kehittämiseen. Kun aihealueet ovat selvillä, voidaan alkaa hahmottaa, minkä tyyppistä tekemistä tykypäivät tarjoaisivat.
– Tavoitteena olisi, että työntekijä löytäisi tunnekytköksen tekemisen ja kokemisen väliltä, jotta voisi välittää tykypäivien annin omaan arkeensa. Ihminen ei nimittäin kovin helposti tee muutoksia rationaalisin perustein ilman että tunteen tasolla kokee pystyvänsä yhdistämään tekemisen työpaikalleen. Tarvitaan henkilökohtaista kosketusta, jotta päästään teorian tasolta tekemiseen.
Hyvinvoinnin seuranta avainasemassa
Aromaa toivoo, että ne teemat, joita koulutuksissa on nostettu esiin, päätyisivät seurantalistalle työpaikoilla.
– Koulutusten jälkeen voitaisiin yhdessä miettiä, mitkä asiat olivat tärkeitä tuotavaksi työyhteisöön, ja suunnitella, miten asiat tulevat näkymään tekemisessä.
Tykypäivien sisällöstä unohtuu nopeasti tärkeitäkin asioita, mikä on ymmärrettävää, sillä arjen haasteet ovat painavat. Pienellä panoksella voisi kuitenkin saada enemmän irti tykykoulutuksista, jos asioita todella viedään työelämään mukaan.
– Kannustan esihenkilöitä käymään avoimia keskusteluja henkilöstön kanssa. Henkilöstön ja yksilöiden huomiota voidaan viedä myös omaan tekemiseen tyylillä ”mitähän se asiantuntija sanoikaan tästä”.
Kaiken kaikkiaan työhyvinvoinnin kehittämisessä ollaan menossa perusasioissa eteenpäin. Liikkumisesta ja ravinnosta on puhuttu jo pitkään, mutta teemoista muun muassa uni ja työstä palautuminen ovat nousseet suosioon.
Yksilön vahvuuksien tukeminen osaksi johtamista
– Olemme siirtymässä psykologisen pääoman elementteihin, eli itsetuntemukseen, resilienssin ja sitkeyden kasvattamiseen, sosiaalisiin taitoihin, vuorovaikutustaitoihin – aina sen mukaan, mitä kussakin työssä erityisesti tarvitaan. Päivittäistä johtamistakin mietitään eri näkökulmista. Miten pystytään tukemaan itseohjautuvuutta ja mitkä ovat kunkin omat vahvuudet, miten niitä voisi kehittää ja mobilisoida käytäntöön työssä, Aromaa pohtii.
Teollisen aikakauden autoritäärinen johtajuus on Aromaan käsityksen mukaan nykyään harvinaista.
– Kompleksinen nykyaika asettaa ihan uudet vaatimukset johtajille. Lähes kaikki johtajat ymmärtävät, että työntekijät haluavat tehdä parhaansa ja kehittyä.
Paljon olisi vielä harjoiteltavaa niissäkin yrityksissä, joissa hahmotetaan henkilöstöjohtamisen ja hyvinvoinnin välinen merkitys. Kun asioihin panostetaan, niin se maksaa itsensä myöhemmin takaisin henkilökunnan pienempänä vaihtuvuutena, vähentyneinä sairauspoissaoloina ja lisääntyneenä tehokkuutena.
Huonosti johdetussa yrityksessä ihmiset kärsivät eniten stressistä ja sairastelevat useammin.
– Johtajuus ei kuitenkaan ole pelkästään johdon ja esihenkilöiden vaan myös työntekijän vastuulla. On osattava johtaa vähintäänkin itseään, Aromaa kiteyttää.
Modernin tykypäivän triathlon
Tykypäivä lähestyy, mutta aivoriihi sutii tyhjää. Minne mentäisiin ja mitä tehtäisiin, jotta jokainen saisi päivästä irti jotain?
Vauhtia suunnitteluun saadaan kartoittamalla, minkä sisältöinen tykypäivä kiinnostaisi eniten ja miten esimerkiksi fyysiseen kuntoon liittyvät haasteet voitaisiin minimoida. Työyhteisöä voisi lähestyä sähköpostikyselyllä, jossa kukin saisi valita ennakkoon suunnitelluista ja rahoitukseen sopivista toimintavaihtoehdoista kolme mieluisinta.
Nopean sosiaalisessa mediassa suoritetun gallupin perusteella tykypäivien ohjelmassa on paljon vanhoja perinteitä bussiajeluista ja opastetuista kaupunkikierroksista lähtien, mutta rohkeimmat ovat jo hyödyntäneet kokeilevampia vapaa-ajanviettotrendejä ja riisuttaneet kollegansa uimapukusilleen sup-laudan päälle, ojentaneet alle sähköpyörän tai tyrkänneet kouraan heinäseiväsjumppakepin.
Entäpä, jos tänä vuonna tehdään jotain ihan uutta – järjestetään esimerkiksi omintakeiset hassujen välineiden triathlon-kisat, joiden päätteeksi sukelletaan yhdessä savusaunan hämärään?
Tarinallisuus osaksi hauskuutta
Helppo liikkuminen ja sellaiset leikkimieliset kisailut, joissa tuuri ratkaisee enemmän kuin nokkeluus, poistavat suorituspaineita. Kisojen järjestämiseen soveltuvat monet kaupunkien urheiluympäristöt tai hallit, kesällä urheilukentät ja puistot.
Osallistuja voisi myös olla passiivinen kokija, jota kuljetetaan mielenkiintoisissa maisemissa tai paikoissa aistimassa historiaa tai maistelemassa miljööseen kytkeytyviä makuja. Tykypäivää on vietetty esimerkiksi tislaamossa, jossa henkilökunta on avannut tuotteiden ja miljöön historiaa. Kokemusta on täydentänyt herkullinen lounas.
Luennoitsijoista eniten pisteitä saavat sellaiset, jotka osaavat nivoa tärkeään työhyvinvointiteemaan kunnon latauksen huumoria. Hyvät ajatukset ja kehitysideat jäävät varmasti paremmin mieleen, kun ne voidaan muistaa hauskasta kontekstista jälkeenpäinkin.
Lähde: www.ttl.fi/tyontekija/tyoterveyshuolto/tyokyvyn-tuki/
Teksti: Pia Tervo
Kuva: Pixabay