Leasing on hyvää vauhtia lisääntymässä myös konepajateollisuudessa. Yrityksen ei aina tarvitse eikä kannatakaan omistaa kaikkea kalustoa itse.
Autojen ja raskaan kaluston, kuten työkoneiden ja nostureiden, rahoituksessa leasing on ollut jo pitkään arkipäivää aina pienemmistä yrityksistä suuriin yrityksiin.
– Leasing on todella yleistä. Meidänkin kaikesta rahoituksestamme 80-90% on leasingia. Muistelenpa myös, että jokin aika sitten Volvo kuorma-autojen asiakaslehdessä Volvon toimitusjohtaja sanoi, että myös heillä jo suurin osa kalustosta, kuorma-autoista, vetoautoista ynnä muista, menee leasingiin, kertoo myyntipäällikkö Jouni Puranen Kalustoratkaisuista.
Teollisuuden laitteistorahoituksessa leasing ei ole vielä ihan yhtä yleistä, mutta yleisempää kuin aikaisemmin, ja kiinnostus sitä kohtaan on Purasen mukaan koko ajan kasvanut. Puranen uskookin, että teollisuuden kalustoleasing tulee lisääntymään jatkossa.
Konepaja- ja metalliteollisuudessa leasing sopii Purasen mukaan parhaiten teollisuuden standardisoiduille koneille, joilla on hyvät jälkimarkkinat. Rahoitusyhtiön kannalta merkittävää on, että tuote on realisoitavissa.
– Mitä tavanomaisempi kone on, kuten vaikkapa sorvi, sitä helpommin realisoitavissa se on. Mitä räätälöidymmästä ratkaisusta teollisuuden tiettyä käyttöä varten on kyse, sitä vaikeampi sitä on rahoittaa.
Vain vuokralle vai huollon kera?
Leasingista on karkeasti ottaen kaksi muotoa, rahoitusleasing ja huoltoleasing, joista on sitten olemassa kombinaatioita. Rahoitusleasingissa rahoitusyhtiö ostaa tuotteen ja vuokraa sitä pitkäaikaisesti yritykselle. Rahoitusleasingissa sovitaan sopimusta tehdessä tuotteelle jäännösarvo, joka on yleensä 10-30 % hankintahinnasta, riippuen kohteesta ja sopimusajasta. Tyypillinen vuokra-aika on viisi vuotta, minkä jälkeen yritys voi ostaa tuotteen itselleen jäännösarvolla tai osoittaa sille ostajan. Leasingilla yritys vapauttaa pääomaa muuhun toimintaan. Yleensä rahoitettava kohde riittää vakuudeksi.
Leasingia käytetään eniten uuden kaluston hankintaan, mutta se sopii myös vähän käytetyn kaluston ollessa kyseessä. Jo ikääntyneemmän kaluston kohdalla paras ratkaisu on osamaksusopimus, jossa kalusto hankitaan omaan omistukseen ja sitä maksetaan osissa.
Huoltoleasingiin sisältyy kaluston vuokrauksen lisäksi myös huoltosopimus valitun huoltoyrityksen kanssa. Huoltoleasingissa kaluston tulee olla aina uutta. Kun sopimus päättyy, tuotteen voi vain palauttaa rahoitusyhtiölle. Huolto- ja jäännösarvoriskit ovat vuokranantajalla.
– Huoltoleasing on asiakkaalle se helpoin vaihtoehto. Asiakas selviää yhdellä kuukausilaskulla, ja kustannukset ovat myös helpommin budjetoitavissa. Talouspuolen ihmisiähän tämä palvelee, kun tiedetään koko ajan, paljonko yrityksen kuukausittaiset laitekulut ovat, Puranen toteaa.
Huollolle kiinteä hinta?
Teollisuudessa kiinteiden huoltoleasing-sopimusten tekemisen haasteena vielä tällä hetkellä on, että huoltokustannusten arvioiminen on usein vaikeaa.
– Huoltoleasingissa johtoajatuksena on, että huollolle voidaan arvioida kiinteä kustannushinta. Autoista on saatu jo paljon dataa ja siksi niiden huoltoleasing-sopimukset ovat sillä puolella jo rutiinia. Samanlaista dataa ei vielä teollisuuden puolella ole paljoa käytettävissä.
Ratkaisuksi tähän on olemassa avoin huoltoleasing. Siinä arvioidaan ensin huoltokustannukset, joiden perusteella maksetaan kiinteää kuukausivuokraa vuokrakauden ajan. Vuokrakauden lopussa tasataan laitteen todelliset huoltokustannukset. Jos asiakas on maksanut kiinteässä maksussa enemmän huollosta kuin mitä kulut ovat olleet, maksetaan ylimenevä osa asiakkaalle, ja päinvastoin.
Puranen uskoo, että kehitys tulee menemään eteenpäin vähän samalla tavalla kuin toimistotekniikan puolella, kun yrityksiin alettiin liisata puhelimia ja läppäreitä.
– Siellähän homma toimii nykyään hyvin. Kahden vuoden välein saadaan uudet puhelimet ja jos laite joutuu huollettavaksi, tilalle tulee uusi. Kun mennään vähän aikaa, huoltoleasingsopimusten teko yleistyy myös teollisuudessa.
Leasing talouden säätöruuvina
Puranen muistuttaa, ettei leasing ole yksi ja ainoa autuaaksi tekevä asia vaan joskus yrityksen nimenomaan kannattaa sijoittaa varojaan omaan omistukseen. Tämän vuoden alussa yrityksille tuli mahdolliseksi tehdä tuplapoistot. Jos tehdään hyvää tulosta ja yritys maksaa paljon veroja ja halutaan vaihtaa kalustoa, kalustopoistoja voidaan tehdä jopa 50 % vuodessa.
– Tämä on tulosuunnitteluasia. Kirjanpitäjän ja tilintarkastajan kanssa kannattaa käydä läpi, mikä on yrityksen kannalta milloinkin järkevintä.
Leasing ei sovi myöskään yhteen investointituen kanssa, sillä sitä voi käyttää vain omaan omistukseen tulevan kaluston hankintaan.
– Tästä on ymmärtääkseni jo käyty keskustelua, että investointitukea pitäisi pystyä käyttämään myös leasingiin, mutta ainakaan vielä se ei ole mahdollista.
Joskus leasing taas voi olla yrityksen kannalta taloudellisesti kannattavampaa kuin se, että omistaa itse. Jos yrityksen kaluston tasearvo on hyvin iso tulokseen verrattuna, yrityksen tunnusluvut eivät välttämättä näytä hyvältä. Leasing on yksi tapa pienentää taseen kokoa niin, ettei se pääse paisumaan liian isoksi, sillä suomalaisessa kirjanpidossa leasing on taseen ulkopuolinen vastuu.
– Jokaisella yrityksellä on omat kulminaatiopisteensä paljonko kannattaa itse omistaa ja paljonko liisata. Leasingia voi siten käyttää myös yrityksen talouden säätöruuvina, Puranen toteaa.
Kenelle leasing-rahoitusta?
Purasen mukaan leasing-rahoitus on yksi vaihtoehto myös aloittavalle yrittäjälle, jonka on vaikea saada pankista lainaa.
– Uudelta yrittäjältä vaaditaan yleensä suurempi ensimmäinen vuokra, noin 10-20 %, joka huomioidaan laitevuokrassa myöhemmin. Leasingin saantiin vaaditaan usein myös uuden yrityksen kohdalla yrityksen omistajan henkilökohtainen takaus.
Leasing-rahoituksen saaminen ei katso yrityksen kokoa.
– Meillä on ollut asiakkaina jopa toiminimiä ja maatiloja, joille rahoitusta on myönnetty. Leasing-rahoituksen saamisen esteenä on yleensä se, että yrittäjän taustat eivät ole kunnossa.
Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Pixabay