Yritykset tuovat kuntiin paljon hyvää: verotuloja, palveluita sekä työpaikkoja. Yritysten sijoittuminen kuntiin vaatii kuitenkin, että kunnilla on tarjota yrityksille niiden toimintoihin soveltuvia tontteja. Kunnat yrittävät varautua kysyntään muun muassa varaamalla yleiskaavoihin tilaa yritystonteille.
Jotta kunnat voivat tarjota asukkailleen esimerkiksi perusterveydenhuoltoa sekä koulutusta, ne tarvitsevat verotuloja. Niitä kuntiin kantavat muun muassa kunnan alueelle sijoittuvat yritykset. Verotulojen lisäksi ne tuovat kuntaan hyvinvointia, palveluja ja työpaikkoja.
Jokaisella kunnalla on luultavasti jonkinlaisia yritystontteja tarjolla kaavavarantona. Suurta vaihtelua on kuitenkin siinä, minkälaiselle yritystoiminnalle tontteja on valmiina ja minkälaisia tontteja yritykset milloinkin tarvitsevat.
– Yritystonttien kysyntä ja tarjonta eivät välttämättä kohtaa, sanoo Kuntaliiton maankäytön ja kaavoituksen kehittämispäällikkö Anne Jarva.
Jarvan mukaan kuntien on hankala varautua tarjoamaan yritystontteja yrityksille, koska kunnat eivät voi tietää, minkälaisia hankkeita yrityksille on tulossa. Kunnat kuitenkin yrittävät parhaansa mukaan varautua tarjoamaan yrityksille erilaisia tontteja.
– Pitkällä aikavälillä kunta voi varautua ensin yleiskaavassa ja sitten myöhemmin asemakaavassa. Jotkut kunnat sijaitsevat logistisesti hyvillä paikoilla, ja pyrkivät varaamaan esimerkiksi valtateiden varrella sijaitsevat alueet yritystonteiksi.
Kuntien kannattaa ennakoida
Suhdanteet vaikuttavat yritysten investointihaluihin ja -mahdollisuuksiin kuitenkin merkittävästi. Myös kuntien kannattaa tarkasti arvioida, kannattaako aluetta lähteä kehittämään ja infrastruktuuria rakentamaan ja että onko yrityksiä varmasti tulossa alueelle.
Jarva sanoo, että siellä missä yritystonteille on paljon kysyntää, niihin halutaan myös varautua.
– Mitä säännönmukaisempaa kysyntä on, sitä helpompi siihen on varautua.
Kuntaliitto painottaakin kunnille varautumisen tärkeyttä.
– Yritystoimintaan kannattaa varautua yleiskaavassa ja pyrkiä kartoittamaan sitä, minkälaista tonttitarvetta alueella on. Suunnitelmallinen pohdinta on kunnan edun mukaista, Jarva sanoo.
Tonttien kaavoitus on pitkän tähtäimen suunnitelmien tekemistä, ja esimerkiksi infrastruktuurin rakentaminen vie aikaa ja vaatii myös suuria taloudellisia panoksia, jotka on sisällytettävä kunnan budjettiin.
– Painotamme yleispiirteisen suunnittelun ja pitkäaikaisen ajattelun tärkeyttä. Haluamme, että kunnilla on mahdollisimman paljon liikkumavaraa sen suhteen, miten he laativat kaavoja ja vievät niitä eteenpäin. Yritystoiminta on kuitenkin kunnille elintärkeää, Jarva sanoo.
Tontin valintaan vaikuttaa muukin kuin sijainti
Suomen Yrittäjät ry:n lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo, että tontin etsimiseen ja sen valintaan vaikuttavat monet eri asiat, jotka liittyvät kaikki toisiinsa.
– Alueelle ei ole tarvetta tulla etsimään tonttia, jos tuntuu, että alueella ei ole yritystoiminnassa tarvittavia komponentteja, raaka-aineita tai työvoimaa.
Toivosen mukaan kuntien pitäisi panostaa yritystontteihin liittyen ainakin kolmeen eri osa-alueeseen: tonttitarjontaan, kaavoitukseen sekä luvitukseen.
– Ensinnäkin kunnan pitää pystyä tarjoamaan tontteja järkevään hintaan. Toiseksi, kaavoituksen pitää olla kunnossa siinä mielessä, että kaavoitusprosessit ovat sujuvia eivätkä veny. Kolmas osa-alue ovat kemikaali-, ympäristö- ja muut luvat, joiden hakemisen pitäisi olla lähtökohtaisesti yksinkertaista.
Tonttitarjonnan lisäksi yrityksen hakeutumiseen tiettyyn kuntaan tai tietylle alueelle vaikuttaa kuitenkin moni tekijä, kuten kunnan elinkeinopolitiikka, tonttien hinnat sekä se, onko tontteja ylipäätään tarjolla.
Tonttituotanto on kunnalle investointi
Kuntaliiton Jarva sanoo, että kunnat suhtautuvat innokkaasti yritystonttien kaavoittamiseen. Suurta vaihtelua näkyy kuitenkin siinä, miten tonttien kaavoittamiseen konkreettisesti ryhdytään.
– Tonttituotanto on aina investointi. Pelkkä tonttimerkintä kaavassa ei auta, vaan alueelle tarvitaan myös muu infrastruktuuri. Kun sitä lähdetään suunnittelemaan ja rakentamaan, pitäisi olla jo varmaa tietoa, että yrityksiä on tulossa alueelle.
Yritysten tarpeet tonttien suhteen voivat vaihdella hyvinkin paljon esimerkiksi sen suhteen, kuinka suuria tontteja ne tarvitsevat. Siksi tontteja on liki mahdotonta tehdä niin sanotusti sarjatuotantona.
Jarva kertoo, että isompien yritysten kohdalla tyypillinen tapa on se, että kun kunta on hankkinut maata, yleiskaavoituksessa pohditaan, mihin suurempikokoinen yritystoiminta mahtuisi. Sitten tehdään karkea kaava ja mahdollisesti jonkinlainen katuverkko valmiiksi.
– Vasta sitten kun niin sanottu avainyritys tulee alueelle, aluetta aletaan toteuttaa ja infrastruktuuria rakentaa. Samalla syntyy ikään kuin varastoon tontteja muille yrityksille.
Suomen Yrittäjien Toivonen muistuttaa myös, että yritystonttien tarve ei aina tarkoita tarvetta tyhjälle tontille, jolle rakennetaan uutta.
– Vaihtoehtona on sijoittua jo valmiina olevaan rakennukseen vuokra- tai omistussuhteeseen. Mutta esimerkiksi raskaalle teollisuudelle uuden rakentaminen voi kuitenkin olla ainut vaihtoehto.
Liian tarkalla etukäteissuunnittelulla ei silti Jarvan mukaan tulisi tärvellä alueita, vaan kaavoitukseen tulisi jättää sillä tavalla liikkumavaraa, ettei se ainakaan ole esteenä suurten yritysten sijoittumiselle kuntaan.
Sijainti on yksi tärkeimmistä kriteereistä
Yritystontteja syntyy luonnollisesti isojen teiden varsille, hyvien liikenneyhteyksien saavutettaviin. Kun uusia tontteja tarvitaan, on luonnollista, että myös yhdyskuntarakenne laajenee kaupunkien reuna-alueille.
– Aiemmin teollisia toimintoja on ollut kaupunkien keskustassa, mutta nyt suuntauksena on, että raskasta teollisuutta ei haluta pitää keskustassa. Myös jo olemassa olevat rakenteet kehittyvät, yritystoiminta muuttuu ja vanhoja teollisuusrakennuksia voidaan muuntaa asunnoiksi.
Myös Toivonen korostaa sijainnin merkitystä yritystonteille.
– Tontin on oltava logistisesti järkevässä paikassa. Sijainnin kriteerit riippuvat kuitenkin paljon toimialasta. Esimerkiksi teollisuustontit voivat olla vähän syrjäisemmässä sijainnissa.
Myös kaavoitus voi määrätä, minkälaista yritystoimintaa tontille voi sijoittaa. Ennen tontin hankkimista onkin syytä tutkia kaavamääräyksiä ja miettiä, onko tontti sopiva omaan tarkoitukseen.
– Myös ympäristötekijät on syytä arvioida: minkälaista selvitystä alue vaatii ja onko niitä järkevä teettää, jos on esimerkiksi riski, että tontilla on tärkeitä luontoarvoja, jotka voisivat torpata hankkeen. Ehkä tässä tapauksessa tontti ei ole sopiva siihen toimintaan, tai riski on ainakin niin korkea, että tonttia kannattaa katsoa vähäriskisemmästä paikasta.
Luvassa myös lakimuutoksia
Menneinä vuosina lupaprosesseja on kevennetty, ja tämän vuoden syyskuussa voimaan tulee laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta. Se mahdollistaa, että yrittäjä voi asioida niin sanotulla yhden luukun periaatteella useiden eri lupien kanssa.
– Tällä helpotetaan ja nopeutetaan lupaprosessia, kun yrittäjä saa kaikki lupapäätökset kerralla käteensä ja lupaprosessi menee sujuvammin eteenpäin. Tontin osto ja kaavoitus eivät kuitenkaan kuulu tähän, vaan ne on hoidettava erikseen, Toivonen sanoo.
Tällä hetkellä käynnissä on myös maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus, joka on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2021 loppuun mennessä.
Toivonen sanoo, että juuri nyt kaavoitusprosessit ovat liian pitkiä, ja siihen pitäisi pystyä jotenkin vaikuttamaan. Hän kuitenkin sanoo, että lainsäädännöllä ei kuitenkaan pystytä vaikuttamaan kaikkeen, koska kaavoitusprosessin kesto riippuu myös siitä, miten kaupunki kaavoituksen hoitaa.
Aula Research toteutti vuonna 2018 Elinkeinoelämän keskusliiton, Rakennusteollisuus RT:n ja RAKLIn toimeksiannosta kyselytutkimuksen, jonka mukaan kaavoitusprosessin keskiarvoinen kesto oli kunnissa noin 12 kuukautta.
– Kaavoitusprosessia voitaisiin nopeuttaa esimerkiksi siten, että pienet kaavamuutokset voitaisiin tehdä sutjakasti. Myös valitusoikeutta tulisi pohtia, että onko sille tehtävissä mitään. Yksi vaihtoehto voisi olla se, että selvästi perusteettomat valitukset voitaisiin käsitellä normaalia valitusprosessia nopeammin.
Toivonen kuitenkin myöntää, että kunnallinen valitusoikeus on herkkä ja vaikea kysymys.
– Nyt olisi kuitenkin paikka pohtia, mitä voimme lainsäädännössä tehdä sellaisen ongelman ratkaisemiseksi, joka on tunnistettu niin kunnissa kuin yrittäjäpiireissäkin.
Teksti: Siru Perälä
Kuva: Dreamstime